24.11.2011

muhun sattuu.

pitäisi olla luuseriolo mutten jaksa edes välittää !

tekisi mieli kylmää, terävää jotta oisi konkreettinen syy tuntua pahalta, itkeä fyysistä kipua. mutta koska pelkään muutenkin omia ajatuksiani, 'sattuisiko', 'mitä kävisi', enkä halua joutua valehtelemaan, tai kertomaan. ystävälle ajatuksista kerroin, ja luulen että pelästytin. kerroin etten tällaisissa tilanteissa kestä jos joku selkeästi välittää, tiedän että välittää, ja tietää mun tietävän, nyt on vaikeana mun seurassa kun tiedän että haluaisi välittää ja näyttää mutta olen sanonut että sattuu.

taas lääkkeitä enkä tavallaan uskaltaisi noita toisia hakea, vaikka haluaisin tavallaan. liian helppo keino pakenemiseen, en tahdo semmoisia ulottuvilleni, vaikka tiedän että hyötyähän niistä olisi kun vain itseensä uskaltaisi luottaa.

ja toiset aiheuttaa stressiä... tai lähinnä se että niistä saa maksaa itsensä kipeäksi.

mun viikko on mennyt nukkuessa. melko lailla.... ainakin nukun, edes toistaseks vielä... mutta nukun aivan älyttömän liikaa... nukkusin enemmänkin jos antaisin itselleni 'luvan' luovuttaa.

ei jaksaisi mitään, ja silti haluaisi liikaa.

vittu mikä soppa, koko elämä.

2 kommenttia:

  1. Elämässä on joskus aikoja,
    et kaikki tuntuu
    vähän huonolta eikä mikään innosta...
    mutta kun koittaa nostaa ajatuksia ylöspäin
    miettiä mitä hyvää kuitenkin
    on olemassa ja mistä voi olla kiitollinen:).

    Tsemppiä sinne toiv.mielialasi
    nousisi
    koita tehä jotakin mistä todella
    tykkäät.

    Jamssi

    VastaaPoista
  2. Kiitos jamssi kommentistasi !

    Kyl tää tästä pikkuhiljaa. Nyt kun saan apua, ja tiedän mistä pyytää niin mieli ajoittain tulevaisuuden suhteen selkeästi kirkkaampi, niin ja tietty sekin kun selviää miksi voin miten milloinkin !

    Ihanaa kohta puoliin alkavaa uutta vuotta sinulle sinne !

    VastaaPoista