2010

Tammikuu

Kävin matsissa ystävän kanssa, hajosin ihan urakalla muutamaankin otteeseen, etsin syitä elämään, useita tequilabileitä kaksin ystävän kera.


Helmikuu

Leffailtoja, ystävää, opin antamaan anteeksi ja rakastumaan uudelleen, opin myös päästämään irti. Sekainen kuukausi. Jumittelua ja L-Koodi maratonia.


Maaliskuu

Päiväreissua virossa, baareilua enemmän kuin koko aikuisikäni aikana, shoppailua melko paljon,  Liisa Ihmemaassa, Mile High, Helsinki-kierros busseilla, näyttelyitä, kiukkuilua, panikointia haastattelusta.


Huhtikuu

Seinäkoristeena mm häissä ja ristiäisissä, lapsenvahtikeikkoja, häiden järjestämistä ( lähinnä kakut, leivonnaiset, tarjoilut ), kuntoutuskurssia.


Toukokuu

Oli vappu ja sai laittautua, pidettiin parhaimmat vappubileet ikinä, kurssilla suurin osa ajasta, kesän odottelua, suunnitelmia, äkä-maratonia, psykon lopetus, kiukkuja, piknikkejä ja paljon viiniä, ilmainen 3l tönikkä punaviiniä !,  grillailua, synttäreitä<3, hampaan kanssa painimista, hammaslääkäriä kaikkine paniikkeineen.


Kesäkuu

Muuttoa, private tupareita, uimista paljon, viinejä vielä enemmän, tarkoitus oli suunnata ensin forssaan, sitten tampereelle, sitten kotkaan, mutta ajellen päädyttiin kuitenkin vain porvooseen, porvoossa pissalla ja siiderillä, vatsatauteja, ostin pyörän ( mutta en tähän hätään löydä kuvaa :<<< )


Heinäkuu

Oli pride <3, vietettiin paljon aikaa tyttöseurassa, paljon lisää piknikkejä auringossa, hyvää aikaa, paljon hyvää musiikkia hyvänä iltana, love it ! <3 ja melkein erottaa kuinka hyvin paloin tona päivänä. Harjoittelin paljon lisää myös puistossa<3, rakastuin aina vaan lisää, nautin kauhean paljon kesästä, odottelin kuun loppua.


Elokuu

MERIPÄIVÄT ! kotka <3, vietin viimeisiä päiviä puistossa, nautin kesän viimeisistä rippeistä ( tai niin luulin että kesä loppuu tähän ), suunnittelin omia synttäreitäni, vietettiin non-private-tupareita <3, lenkkeilyä, frendit-maratonia, ja huomasin ( / mulle huomautettiin ) mun kaventuneen TODELLA paljon ( kuvassa taidan olla about pienimmilläni moneen vuoteen, pyöräilin paljon.


Syyskuu

Sain synttärilahjaksi ystävän tarjoaman viroreissun, joten heti syyskuun ensimmäisillä viikoilla suunnattiin ystävän ja rakkaani kanssa viroon päiväreissulle juomaan ja hakemaan juomia, ostin ruskeat piilarit, ja nautittiin viimein kesän viimeisistä rippeistä viimeisin piknikein ja ulkona nautituin viinein, vähän myös pientä festaria mahtui syyskuulle, kurssi päättyi ja minut palkittiin stipendillä, suuntana oli vain eteenpäin. vähän mökkeiltiin.


Lokakuu

Kuukaudelta tosi heikosti kuvia tai merkintöjä kun olen idästä 'paennut' silloin, tequilaa lisää, duunin järkkäilyä, hiusten käsittelyä, epäonnistumisen tunteita paljon, kävelyreissuja illanistujaisten jälkeen paljon ( koska viimeisiin busseihin ei ole ehtinyt tai jaksanut ), homoilta !, unettomuutta, kiukkuja.


Marraskuu

Toteamus että puhelimessani toimii suurin osa sivuista netissä mitä käytän <3,  poikaseuraa tosi paljon, kiukkuja, stressiä, sex and the city 2, päätös uuteen blogiin, bloggeriin päätynyt, elokuvan etsimistä, ärsyyntymisiä, talven lopun odottelua, melko epäsosiaalinen kuukausi jos tuota rakastani ei lasketa, erosin kirkosta.


Joulukuu

Pikkasen kuvailua, vuoden lopun odottelua, enemmän stressiä kuin ikinä ! tosi aikasin heräämisiä, unen takasin saamisia, ärsyyntymisiä ihmisiin ja asioihin, tosi paljon äkää ja 30 rockia, vähän turhankin usein hyviä syitä juomis / baarireissuille, vuodenvaihteen suunnittelua, periksiantamista, eväiden tekoa, opeteltiin syömään aamupuuroa, opittiin ja nyt ehkä unohdettu, tulevaisuussuunnitelmia melko paljon.




// edit. kuvat poistettu kun eivät näköjään toimineet.

maaliskuu, viroreissu

huhtikuu, häät.

kesäkuu, porvoo

toukokuu, vappu

heinäkuu, pride

elokuu, meripäivät

syyskuu, viro

joulukuu, kuvailua

adios 2010 !

Näin jotain unta, en tarkkaan muista mitä.


Mieleen jäi kuitenkin että käväsin bloggerissa, ja multa oli kadonnut yksi lukija.


Taas uv. Tänä vuonna kuitenkin varppina menee paremmin kuin viime vuonna... Viime vuotista ei edes tahdo ajatella.... Nyt täytyy myöntää että mulla on odotukset aika korkealla. Vähän kahvia ja ehkä jotain pientä aamupalaa, ja sit voi heittää vähän alkujuomia kylmään, ja sit saa alkaa laittautuu ja aloittelemaan. Juomien lisäksi näen tänään ihmistä jota en ole nähnyt tosi pitkään aikaan. Saan viimein pitkästä aikaan tyttöseuraa <3


Nyt pakko, niin kauan kun muistan, katsella sääennusteita, ja sit sitä kahvia varmaan pitäis mennä keittämään.


.. tulevasta vuodesta tulee varmasti parempi mitä mennyt vuosi on ollut.

mua ärsyttää

mutta onneksi on  ^

Kuvia minusta

kuvia

vähän vielä aurinkoa.

Suht yllättäen tuli kylmä ja lumet kun edelleenkin löytyy puita ja pensaita joissa vieläkin vihreät lehdet. Karua.

Vihdoin löytyi tältäkin talvelta. Marraskuun loppua tai joulukuun alkua kun aurinkoa ei juurikaan näkynyt, piti ne hetket ikuistaa kun aurinko sen pienen hetken möllöttää kirkkaalla taivaalla.

Kuva toissatalvelta, tai kevättä varmaan alkaa kohta olla kun on pukeutuminen jäänyt näyttävästi suht kevyeksi. Ikuinen lapsi.

Talvesta.


Vissiin kai jo aikasemmin jossain vaiheessa olen maininnut etten pidä talvesta. En pidä lumesta, en kylmästä, en joulusta, enkä tästä ikuisesta pimeydestä. Talvi tuntuu aina kestävän niin ikuisuuden.

( en ole ehtinyt / onnistunut tänä talvena erityisemmin kameran kanssa kävellä, joten tämäkin kyseinen kuva on viime talvelta. ah yök mikä lumimyräkkä )

Kuluva talvi ei ole loppuenlopuksi kovin kylmä ollut. Muutaman päivän tai enintään viikon mittaisia kylmempiä kausia ollut, mutta tavallaan joka päivä kuitenkin pystynyt ulkona käydä kävelemässä niin ettei jäädy... Mutta kuitenkin sitäkin lumisempaa on ollut ! 

Toissa talvelta taitaa nämä olla. Melkein tekisi mieli jättää kertomatta näistä sen enenpää ja heittää palloa teille, kuka arvaa ensimmäisenä mitä nämä ovat ? ( teenkin niin.... sit jos ei arvauksia tule, niin jää kysymys avoimeksi ;) )

Nyt heittelehti kuvat näköjään ylös sitä mukaan kun lisäilin, pahoitteluni, mutta en jaksa nyt kyllä korjatakaan... Erityisemmin kuvat eivät kamalasti mihinkään liity yksityiskohtaisesti, joten ei kai sillä väliä. Kamalan vähän tullut kuluneen vuoden aikana kuvailtua ! Mitä selailen kuvakansioitani, on kai kesän aikana kuvannut 70% kaikista, ja loput talvella... Kuitenkin varmaankin viime kesänä kuvannut suunnilleen saman verran mitä tämän vuoden aikana yhteensä.

Pitäiskö opetella ruotsi ja lähteä ruotsiksi opiskelemaan ? :'D

Voyage en train en Europe

Hii etusivuni kertoo että minulla on uusi lukija. Tervetuloa !!


Mua toisaalta aika suuresti ärsyttää taas kaikki, mutta jotenkin musta tuntuu omaa blogia silmäillessä että tästäkin blogista on tullut aika nega, vaikka alkuun oli tarkotus tänne huonoinakin päivinä keksiä jotain positiivista jokaiselle päivälle...


Nnoh, mitähän tälle päivälle olis positiivista....  Ah, olen suht myöhään saanut nukkua, melkein jopa pirteänä herännyt kun alakerrasta huudeltiin että jos noustaan nyt, saadaan kupilliset cappucinoa. No noustiin ylös. Oli herkkua <3 . Mitäs muuta.... Söin niin hyvää ruokaa että tekisi mieli vaan syödä lisää vaikka nälkä meni jo. ( toisaalta tää on myös vähän nega, koska haluan näyttää vuoden vaihteen hyvältä niissä vaatteissa mitä mukaani olen ottanut, ja tästä jos turvotaan, on pakko vaihtaa suunnitelmia ). Päivät taitaa pikkuhiljaa olla jo ihan pikkasen valoisampia ? Kello tulee kuitenkin jo neljä, ja vielä ei ole pimeää. Riittääkö tää, joko saa valittaa ?


Hell yeah.


Ensinnäkin. Toisesta paikasta vastatiin ' tällä kertaa valinta ei osunut sinuun ', no toisaalta, en kyllä olettanutkaan. Toisesta edelleen odotellaan vastausta mutta ei ole toiveet korkeella, paljon helpommin pettymyksen käsittelee kun kielteinen vastaus ei tule yllätyksenä ja myönteinen yllättää mukavasti.


Sitte uv. Meillä on pieniä suunnitelmia, ja tavallaan uskon että miten tahansa menee ni meillä on hauskaa.. Ainahan meillä on, kaikesta huolimatta. Kuitenkin. Vähän ehti yhdestä tietystä suunnitelmasta yllättyä, josta olisi pitänyt eilen kuulua soittoa että päästäis sopii enenpi, mutta kun soittoa ei tullut, luulen että mua alkaa vähän epäillyttää koko sopimus / suunnitelma... itsehän en soita siksi koska minun osin suunnitelma ei ole muuttunut mihinkään suuntaan... No jos kuitenkin jossain vaiheessa vaikka viestiä laittais.


Ollaan monina öinä menty tosi myöhään nukkumaan, ja samallain aamul, okei päiväl, ollaan herätty tosi myöhään sitte. Sovittiin että tämän viikon aikana, ennen perjantaita jokin aamu yritetään herätä ajoissa niin että vuodenvaihteen tarjoilut tms ehditään kaupasta hakea kävellen niin että ollaan viimeistään 12 takas kotona.


Musta tuntuu että tää 'loma' on yhtä pitkää sunnuntaita. Ollaanhan me toki vähän käyty istumassa, ja kotona otettu, ja tää aamuyöhön asti valvominen eroaa sunnuntaista mutta niin. Tavallaan odotan paluuta arkeen, vaikka tavallaan se ei välttämättä mun kohdalla silti muuta mitään, paitsi aikasin heräämiset ja nukkumaanmenot.


Olen eilen selannut niin paljon valokuvablogeja, että itselläkin olisi kamala into tarttua kameraan. Mutta toisaalta sekin tuntuu turhalta. Niin kauan kun ulkona on tommosta inhottavaa, ei siellä huvita kuvata, eikä sieltä saa kuvia jotka minua miellyttäisi, jolloin koko yritys vaan alkaisi turhauttaa... Jalusta kun olisi, niin voisi ehkä ajatellakin. Tulis kesä nyt vaan vauhdilla niin ei tuon kamerankaan tarvitsi vähän väliä pölyttyä kassissaan.


Juteltiin yöllä kävellessä joenvartta jotakin matkustelusta. Lähinnä sillä että tää lomailu on tylsää kun ei tunnu lomalta kun tämä oleilu on pelkkää oleilua. Kaikki kiva mitä voisi tehdä tarvitsee rahaa tai muutenvaan ei innosta, jollain tapaa päädyttiin fantasioimaan road tripistä koko Suomen ympäri, ja junamatkailusta ympäri Eurooppaa. Kumpikaan meistä kun ei erityisemmin ole mitään aurinkomatkaihmisiä ja matkasta saisi irti enenpi autoillen / junaillen kuin lentokoneella matkaten.

alkoholia.

Ihme keksintö oli illalla about 22 aikaan lähteä yhdelle. Ja mukava oli kyllä tuolla lumessa tarpoa turhaan ensin ostarille, ja huomata että siellä paikat ei olekaan kuin yhteentoista auki, ja sit lisää tarpomista takasin päin kun muistettiin että isompi paikka ostarista poispäin on auki vaikka kuinka kauan.


Mukavaa kyllä oli mutta huomasi kyllä asiakaskunnasta että muutkin ajatelleet meidän tavoin.


Kello olikin sitten paljon kun tultiin takas kotiin... Oisko lähelle 3 melkein kun meillä oli ruoat lautasella ja tepasteltiin ylös katsomaan ruoan kanssa sarjaa.


Nyt voisi lievästi sanoa ehkä että väsyttää.


Käytiin muuten aattona samalla kun haudalla käytiin, vilkasemassa honkkarin raunioita. Nyt hetki sitten luin uutisen että vieläkin kytee. Karua.

kotkan meripäivät 2010

Ah, nyt voi kai jo sanoa että joulu on oikeasti ohi.


Sit enää uv, ja voi alkaa oottelee kesää ! <3


Selasin blogia tuossa joka herätti mun innon taas, ja kun vasta talvella olen tätä alkanut kirjoittaa, mun tekisi mieli kirjoittaa tänne meripäivistä.... Kesä kohta lähestyy ni ihan sallittavaahan se ois, eikö ?


Oon tainnu ensimmäisillä Kotkan Meripäivillä olla ehkä 2004 ? muistankohan oikein... Eli 6v sitten. Silloisen poikaystäväni kanssa käytiin katsomassa paraati, ja kiertelemässä tivolissa pikkasen... Vähän taidettiin varmaankin osallistua johonkin juttuihin  kun muistan voittaneeni sieltä jotain. Ah ja silloin muuten ostin sieltä sellaisen tekstipaidan ' kiltti tyttö pahat mielessä ' :'D .. Alaikäisiä kun vielä oltiin, taidettiin melko ajoissa kotiutua. 


Seuraavana vuonna skipattiin paraati ja mentiin vaan tivoliin pyörimään. En osaa laskea minkä ikäinen olen ollut mutta oletettavasti ehtinyt täyttää 18, kun poikaystävän isä tarjosi silloin ravintolalaivassa siiderin. Silloin taidettiin ihan myöhään asti olla kun vasta sitten isän kanssa matkattiin kotiin, ja sainpa muuten ruusun <3 Kauheasti ei muistikuvia muuten tältäkään vuodelta.


Sitten seuraava reissu Kotkaan onkin ollut vasta 2008 (?) Ensin keväällä vähän kiertelee, sitten kesämmällä ihan hotelliin asti. Voi Seurahuone, ja Fransmanni <3 Ja siitä vuodesta eteenpäin vähintään kerran joka vuos käyty.


Tämän vuoden meripäivillekin päästiin, ja koska noista aikasemman vuoden meripäivistä ei minulla ole kuvia tallessa, piti tämän vuoden päivistä näpsiä senkin edestä !

Torstaipäivä taisi olla paraati. Siitä hyvästä sain duunista lähteä pari tuntia aikasemmin että ehdittiin hyvin suoraan duunista Kotkaan katsomaan paraatia. Juuri loistavasti Kotkassa oltiin kai kymmentä vaille kuusi, että  suoraan katsomaan kadun vierestä sopiva paikka mihin 'parkkeerataan', kaivetaan kamerat, ja korkataan skumppa.

Koska Kotkasta lähtee typerästi Kahdeksan aikaan viimeinen bussi Helsinkiin, ehdittiin vain tunnin verran paraatin jälkeen kierrellä vähän kuvaamassa, syömässä jäätelöt ja ottamassa Sapokassa yhdet siiderit, että ehdittiin vielä samana iltana takas Helsinkiin... Perjantaihan oli duunipäivä.

Lauantaiaamuna palattiin Kotkaan. Taisi olla toka(?) bussi jolla tultiin, eli kello kai ollut jotain about 10 kun ollaan oltu Kotkassa. Aamupalatarpeet käytiin ostamassa, ja sit Sapokkaan aamupalalle. Matkalla törmättiin ulkopaikkakuntalaiseen mieheen joka meiltä pyysi neuvoa ( en muista mikä oli paikan nimi ), ja ihmetteli kun sanottiin että ollaan menossa nyt aamupalalle, että sitä ennen pää ei toimi.

Perjantai oli mun vika päivä duunissa, joten läksiäislahjaksi sain pullon Fresitaa... Joka siis tottakai lähti reissuun mukaan ! Aamupalan jälkeen kävellessä tuli senverran lämmin että päätettiin suoraan suunnata etsimään loistopaikka korkata kuohuva. Loistopaikka löytyi Ohoyn yltä, jossa parin fresita-lasillisen verran ehdittiin istua kunnes taas jatkettiin matkaa. ( ei oltu tarpeeksi ajoissa liikenteessä niin että oltaisi voitu hotelli hoitaa, niin kaikki liikkuminen piti mahduttaa torstain paraatiin, ja lauantaille )

Näköjään ehdittiin muutamia hetkiä ihan vaan istuakin. Tässä vaiheessa näyttäisi Fresita olevan tyhjä, ja leirissämme on toki myös mansikkaviiniä ja suolakeksejä. Pienimuotoinen viinipicnic. ( kukkapäinen neito onhan siis matkaseurani <3 )

Seuraava suunta oli tivoli. Ja mansikkaviini oli mukana. ( jossain vaiheessa ilmeisesti mennyt aika sekaisin kun osa tivolikuvista on pimeässä ja osa valoisassa. mutta kun päätä vähän kaivelee selkenee syy. ennen kiinalaista käytiin kahdestaan tivolissa, silloin oli vielä valoisaa. kiinalaisessa ollessa saatiin helsingistä puhelua että meille tulee seuraa, ilonpilaajia. ja ennen kairoa käytiin tivolissa sitten vielä vähän laitteissa. )

Ennen kuin ilta ehti pimetä, oli pakko löytää lisää picnicpaikkoja. Seurassamme istui pari kouvolalaista tässä vaiheessa ja mukava oli rupatella kunnes nälkä alkoi hiipiä niin että piti alkaa päättämään Erkanin ja Kiinalaisen välillä.

Kiinalaiseen päädyttiin. Sovittiin että jos sattuu illalla vielä iskee nälkä, ni sitten käydään hakee pitsa ja mennään Picnicille sen kanssa. Kuitenkin suunnitelmana oli pysyä niin myöhään kun vain jaksettiin... Kuitenkin huomio, viimeinen iltabussi lähtee kahdeksan aikaan, ja ensimmäinen aamubussi neljän aikaan.

( ja tää muuten on jo aamua kun odotellaan bussia )

Vähän sitten vielä viiniä. Ruoan kera meni punkkua ( josta loput napattiin pulloon mukaan... Oltiinhan me koko pullosta kuitenkin maksettu ). mansikkaviiniä taisi olla hieman vielä, ja ihan ei ehditty kaupasta hakee lisää juotavaa... tästä hetkestä melko pian jatkettiin kairoon. jonka vuoksi kuvat loppuu tähän. ( plus sit tietty aamulla vähän mitä viel bussissa napsi, mutta muistaakseni ne eivät ole kovin julkaisukelpoisia.


kairosta käytiin vähän vielä uimassa, autolla kun kerta päästiin, ja sitten oli pakko se seura feidata, ja mentiin linjikselle odottelemaan että aika kuluu... matkalla kuitenkin saatiin kutsuja speedopojilta uimaan, jotka siinä vaiheessa oli pakko torjua kun väsy ja pienoinen kylmä alkoi iskee.

                                                         bussimatka meni suurilta osin nukkuen ja rentoa musiikkia.


koko reissu ei ollut ihan niin täydellinen kuin voisi kuvitella, matkaan ehti sattua melko paljon ikävääkin, jonka vuoksi päätettiin että vuoden 2011 meripäivistä tulee vielä paremmat mikäli sinne pääsee.

x-mas

Tänä vuonna joulu hiipi niin yllättäen ettei sen tuloa kauheasti ehtinyt huomata. Muutama ärsytys inhotus ehtinyt iskee, mutta melko vähäisesti kuitenkin. Kuten aikasemmin mainitsin, en pidä ollenkaan. Joulu on aina niin pitkään kun muistan, ollut mulle enenpi epämieluisa ja ahdistava kuin millään tavalla innostava tai ylipäätään semmonen mitä odottais..


Jos olisin ihan yksin, en viettäisi joulua ollenkaan.


Tämä joulu, kuten 4 aikasempaakin menee murun luona, ja kuten tavallisesti, aamu alkoi riisipuurolla, sit käytiin haudalla, ja ihan vaan perushengaillaan kunnes ruoka on valmista. Sitten hyvää ruokaa niin paljon kun jaksaa vaan, viiniä samanverran, vähän muutama paketti mahdollisesti ehkä, ja sitten kun ollaan porukassa vietetty tarpeeksi aikaa, vetäydytään ihan keskenään viettää loppuaika, yleensä jonkin leffan pariin, tai sit ihan vaan toistemme.


Heti aamusta sain ukolta mukavan piristävän huomion pukeutumisestani, sai hyvälle tuulelle.

ah muuten.

NAM !

silencieux grâce à Satan l'enfer-raiser

Mistähän aloittaisi.

Toissayön on nukkunut niiiiiin hyvin kun oli täydellinen hiljaisuus... Melko pimeääkin taisi olla kun ei ollut yössä yhtään häiriöitä. Oli sitä kyllä väsynytkin.

Viime yö ei mennyt ihan niin hyvissä merkeissä.

Illasta oltiin vähän kellarissa nauttimassa tölkkiskumppaa ( maailman paras keksintö btw !! ) . Kotiin takasin palatessa uni tuli melkoheti, mutta aamulla aivan liian aikasin herännyt mekkalaan, kun toiset ihmiset ei vaan osaa ajatella äänenkäyttöä silloin kun saman katon alla joku mahdollisesti vielä nukkuu. Aamu sitten pienellä väsykiukulla alkoi, joka pikkasen on piristymisen myötä hellittänyt... Toisaalta ehkä senkin että saatiin muutama tunti olla ihan rauhassa keskenään täällä, ja katseltiin loisto animaatioelokuva. Ah ja nähtiin aurinko !

Viestiteltiin ystävän kanssa eilen samalla kun oltiin ottamassa. Pikkasen suunniteltiin vuodenvaihdetta... Päätin samalla että kun vuosi vaihtuu, aloitan muutenkin ihan uuden elämän. Siitä mahdollisesti lisää joskus.

Tää on taas näitä päiviä että voisin tuon miehen ja ystävän napata mukaani ja lähteä jonnekin tosi kauas. Jättää tän elämän taakseni.

presque heureux

Mun korvissa ei soi.


On niin hiljaista että melu ei sotke mun ajatuksia.


Oon viime yön nukkunut ihan katkotta niin hyvin etten voi uskoakaan. Ja herännyt herätyskelloon, .. en teeveeseen, nauruun, huutoon tai kovaääniseen jutteluun. Ja koska hiljaisuus jatkuu, ja olen jo pari tuntia ansiokkaasti ollut hereillä ja saanut aikaseksi toiselle aamupalaksi puuron, kahvin ja tuoremehun, ja hiljaisuus jatkuu, voin hyvin vielä muutaman minuutin kuluttua jatkaa hieman unia.


Tavallaan voisi melkein kuvitella että mun on hyvä olla...


... Lukuunottamatta tietty tuota stressiä, mutta sekään ei kiukuta tai inhota nyt niin paljoa kuin nyt monina päivinä tähän asti.


Ah, rakastan tätä hiljaisuutta ! Kuulen vaan koneen hurinan, ulkoa aurausautonääniä, ja palovaroittimen huutelua siitä että virta on lopussa.... mutta sekään mua ei jaksa nyt häiritä.


Nyt nopeasti vielä pari mukavaa puhelua että tää olo jatkuu, ja loma voi alkaa mukavasti.

bébé

Että osaakin väsyttää. Tämän viikon kello kuuden herätykset ovat todella tehneet tehtävänsä, ja nyt voisi nukahtaa pystyyn... Vaikka niitä onkin vasta kaksi ollut.


Sain päivemmällä yllätyksekseni tekstiviestin..


// edit.


en muistanut että tämä tallentaa itsekseen.


tätä kirjoittaessani sähelsin vahingossa ikkunan pois ja olin niiiin väsynyt etten jaksanut enää sitten yrittää uudelleen.


tekstiviesti kertoi että minulle on syntynyt pieni pikkuserkku <3 pikkuruinen prinssi.


tavallaanhan tietty viesti ei ollut yllätys, kun aamulla jo lueskelin että alkaa mammasta tuntua siltä että poika tahtoo ulos. ja päivällä tosiaan viestiä sitten tuli että poika on syntynyt puoli kolmen paikkeilla.

Just tällä hetkellä kaikki on niin turhaa.. koko vitun elämä.

mikään ei huvita ja kaikki ärsyttää.

ALKOHOLIA, LISÄÄ, NOPEE !

Totaalinen hajoaminen, Check.
Paniikki, Check.
Stressi, Check.
Ei energiaa, Check.


Nyt mulla on lupa vetää pari tölkkiä ihan niin vauhdilla kun itse haluan ja kenellää ei oo siihen mitään sanomista. Nyt ihan rehellisesti haluan pääni sekasin.

Ah löysin jotain mihin oon ollut niin rakastunut penskana, unohtanu täysin ja löysinpä nyt sit uudelleen. Tykkään.

Pardon my french.

Stressaa niin vitusti.

Yö meni vituilleen, kiitos stressin.

Nyt väsyttää mutta uni ei varmana tule vaikka onkin hämärää ja hiljaista... kiitos stressin.

Tää on taas näitä päiviä, näitä viikkoja kun mua vituttaa koko elämä... Saatanan mudassa rypemistä, eikä ikinä pääse eteenpäin.

Katsoo vaan kun kaikki muut jatkaa eteenpäin ja ite jää sinne mutaan jumiin... Yksin.

Pâte à tarte au citron

Ollaan monena iltana katseltu sarjaa jossa suosikkihahmoni ( luulen että tämä hahmo on tämänhetkinen suosikkini ko sarjassa ), pitää kahvilaa / ruokalaa / mikätuonyton. Toissailtaisessa jaksossa kahvilan pitäjä mainitsikin että tänään erityisen hyviä ovat sitruunaleivokset. Toki sitten kaupassa käydessä piti ostaa pieniä sitruunaleivoksia, kun muistin että on pirun hyviä, ja kiitos tämän hahmon, mieliteko heräsi.

Siinä niitä sitten on.. Ovatpa muuten vieläpä pirkka-merkkisiä ! :O kuinka erikoista... Näistä on myös suklaavaihtoehto, mutta muistaisin aikalailla, etteivät olisi kovin hyviä... Kerran maistanut näitä suklaa, ja itse aina ostanut sitruuna, ja pirunmoinen suklaan ystävä olen , niin siitä voi ehkä päätellä kumpaan kannattaa päätyä.

Joku päivä oli pakkomielle saada ko päivästä minäkuvaa.. En enää edes muista miltä päivältä tämä on, todennäköisesti viime viikolta ?

Taisin ehkä jo mainita aikasemmin että olen nähnyt levottomia unia melko paljon viime aikoina... Noh, viime yö ei ollut poikkeus... Ainoa poikkeava seikka oli että tein unessa jotain semmoista minkä tekoa jo kauan olen pohtinut... Ennenpitkään jossain vaiheessa kuitenkin tämä teko jollain tapaa harmitti mua... Ja kuitenkin ko henkilöstä kun unia näen, varsinkin tällaisia, mua alkaa suututtaa ko ihminen aina vaan entistä enenpi... Halu tehdä mitä unessa tein, kasvaa.


Pari viikkoa ollut taas tosi epäsosiaalinen fiilis. Ei ole ollut energiaa, eikä intoa nähdä ketään, kuulla kenestäkään, soitella kenellekään tai edes viestiä kenellekään... ( mukaan tietty tässä nyt ei lasketa miestä, miehen ystäväpiiriä ja perhettä )... Tavallaan musta tuntuu että olen menettänyt / päästänyt irti itse taas jotenkin omasta sosiaalisesta elämästä. Ei mua haittaa esim miehen ystävien seurassa viettää iltaa, ja mä en käperry nurkkaan jos joku heistä haluaa jutella, ja jonkin verran hakeudun heidän seuraan jos tunnen oloni yksinäiseksi... Oli mulla viime viikolla parina päivänä koirankusetusseurana ystävä, ihan plussaa kyllä. Mutta ei sitä jotenkin osaa muuten ihmisiin mitään kontaktia ottaa. Toisaalta vaikuttaa sekin että se kontaktin otto olisi tällä hetkellä yksipuolista, tai ainakin tuntuu siltä.


Mä olen onnellinen tästä perheestä. Mut on otettu perheeseen tosi pian silloin kun rupesin vierailee, ja musta tuntuu hyvältä miten paljon ovat olleet apuna ja tukena. Tavallaan pitänyt huolen musta silloin kun itsellä siihen ei ole voimat riittäny, ja kun muut eivät ole jaksaneet / osanneet tai viitsineet auttaa / tulla vastaan.


Kuulemma vielä vaan kylmenee. Hyi yök, kuka tätä kylmää oikeasti jaksaa ?


Mä olen pirun väsynyt koko ajan riippumatta siitä paljonko nukun, ihan vaan siksi että päivät on niin lyhyitä, eikä mitään huvita / jaksa tehdä tai mennä kun koko ajan on pimeää ja kylmää.


Niin odotan kevättä.


Mistään ei ole vieläkään kuulunu mitään... Musta tuntuu että stressi tekee paluuta.

le sommeil

Voisin nukkua ikuisuuden ja silti väsyttää.


Kuitenkin reippaana ja urheana olen joka aamu noussut kuudelta keittämään kahvia ja aamupuuroa, seitsemään asti ollut toisen seurana, ja seitsemästä kahdeksaan yrittänyt hengailla hereillä kun tietää että kun kahdeksan aikaan toinen on perillä, soittaa vielä ennenkuin päivä alkaa.. Ja vasta sitten mennyt jatkaa unia.. Katkonaisesti.


On yöllä nukuttu kuitenkin varmasti tunteja kauemmin kuin muina öinä, kerrankin tajuttu ajoissa mennä nukkumaan, ja päikkäriaikaa kuitenkin kertyy about 4 tuntia. Ja silti mä olen niiiiiin väsynyt.


 Sen lisäksi että olen väsynyt ihmisiin, tähän elämään ja kaikkeen. Mun tekisi mieli vaan nukkua.

14.12

Nukahdin ensin melko pian, syliin. Ehdin hetkiä nukkua kun heräsin pusuihin, ja sen jälkeen nukahtaminen on vaikeeta. Tiedostin että kun nukahdan, ja herään, joudun tavallaan taas kuudennen kerran päästää irti, ja jatkaa elämää...


Hengailin puolivalveilla pitkän aikaa, kuvittelin että nenään ryömi savun tuoksu, pakotin silmät hereille ja tarkastin että voin todeta nenän vääräksi, ja silmätkin kuvitteli savun. Kuitenkaan mistään ei tullut epämääräistä lämpöä, melua eikä valoa, joten totesin kuvitelleeni. En muista missä vaiheessan nukahdin.


Kello soi 6.05 ja nousin ylös keittää kahvia ja puuroa. Päätin etten vielä mainitse, toinen saa rauhassa viettää päivän töissä, en halua vielä hajota... Kerron sitten illalla, sikäli mikäli toinen ei muista.


Ostin eilen hieman lohtusuklaata, vietän tämän päivän tiiviisti sängyssä. Nukun tai yritän keskittyä johonkin elokuvaan, saan  tämän päivän kulumaan jotta se on ohi ennenkuin alkaakaan.

Tu me manques qui fait mal

Vähäsen ahdistaa huomisen tulo.


Vaikka tästä jo 6v onkin, on silti tuo kaikki jotenkin ihan seinän takana vieläkin. Väitän että olen oppinut päästämään irti, paniikissa en enää huuda että tule hakee mut pois täältä. Mutta joka päivä silti ikävä kourasee... Ja kun ihmiset / ystävät / tuttavat vanhemmistaan puhuu ikävään sävyyn, tekisi usein mieli tempaista... Ne on sun vanhemmat, ne on kasvattanut sut, miten voit puhua noin ? Toki on asia erikseen kun on esim perheen sisäisestä väkivallasta kyse, mutta se nyt on tarpeetonta sanoakaan.


Väsymys varmasti taas ajaa mut tähän, tälle ei ole muuta järjellistä syytä.


Sit toki huomisen jälkeen joulu ja uv .... Voisin vaan nukkuu taas tän paskan yli.


Tämä vuosi ei ole ollut erityisen helppo.. Itseasiassa tässä vuodessa on ollut tosi syviä kuiluja. Kuitenkin töissä olo, tavallaan uusiin ihmisiin tutustuminen, ja toisten kanssa lähentyminen.. Ja olen lähes vuoden pärjännyt YKSIN, vaikka tavallaan tähän vuoteen on sattunut eniten pitkään aikaan paskaa... Tavallaan kuitenkin voisi ehkä sanoa että olen ehjempi kuin ikinä nuoressa aikuisuudessani. Olen tavallaan oppinut olee itsekkäämpi... Tai sit vain olen kovettunut niin etten enää tunne mitään... Jälkimmäisessä tapauksessa vähän ikävämpi juttu, mutta ainakaan mua ei erityisemmin satu.


Ei voi sanoa että olisin onnellinen, olen pääasiallisesti yleensä huonolla tuulella, kyllästynyt, kuin iloinen. Eikä voi sanoa että nauttisin elämästä, en nauti. Nautin muutamista pienistä iloista joita elämässäni on jäljellä. Mutta sanon etten enää päivättäin käsittele kuolemaa millään tavalla.

ihmisen ei pitäisi olla hereillä näin aikasin...

bien dormir

Eilinen meni mukavasti maukkaan siiderin, supermaukkaan pitsan ja lion king 3 ja murun parissa.


Edit.


Ah mun oli muuten tarkotus kirjottaa vähäsen myös ihmisistä. Kuten heitin jo aiemmin että perjantaina iski paniikki, vieritän syyn siitä mun 'läheisten' ihmisten niskaan... Nyt jälkeenpäin ajatellen tiedän miksi paniikki iski. Väsymys oli toki isosti osana, sillain että oli muutenkin paska fiilis. Mutta jossain vaiheessa puhe kääntyi ihmisiin ja ystäviin jne, en muista miten paljon on ehditty jutella ja mistä erityisesti juteltiin kun romahdin.


Mutta jollain tapaa melkein päivittäin käy omassa päässä selkeämmäksi, miksi on syytä syyttää tiettyjä ihmisiä mun näistä... Miksi mulla on oikeus kaataa mun pahan olon lähde heidän niskaan.


Oon onnellisesti aika monista ongelmanaiheuttajista päässyt eroon.. En kuitenkaan kaikista ihan. Ja kuitenkin nämäkin ihmiset joita oon saanut leikattua elämästäni, ovat jollain tapaa linkitettynä minuun, joko jonkun muun kautta, tai jostain toisesta syystä. Kun tuommoisista ihmisistä pitäisi päästä ihan kokonaan eroon...


Huomaan suhtautuvani taas herkemmin kaikkeen kun muutamaan hetkeen... Hermostuin joku päivä vähän liiankin paljon kun en saanut koko päivän aikana päästyä ollenkaan ihan täysin hiljaiseen tilaan.. Ei voi sanoa että olisi kirjaimellisesti ollut kamalan meluisaa... Se vain kun jos yhdessä tilassa on ihan täysi hiljaisuus, on toisessa sitten vähintään tv päällä, ja niin kovalla että minua häiritsee.


Kahden päivän päästä on neljästoista päivä.

Vendredi soir l'alcool

Eilinen meni, kuten näköjään perjantait ovat ottaneet tavakseen, pullossa.


Pikkasen jo viikon puolessa välissä puhuttiin että jos ihmisiä ei ole lähdössä mihinkään, voisimme kahdestaan viettää alkoholin kanssa vaikka leffaa katsellen. Saatiin kaupassa käytyä niin mulla iski kiire saada pullo auki jo ennen kuin oltiin määränpäässämme. Vihaan tätä fiilistä. Pikkasen oli vielä kävelymatkaa, kun meidät pysäytti red bull auto, ' tahotteko bullia ? '.


Ilta meni melko ok merkeissä. Siinä vaiheessa kun ulkona alkoi tulla vilu, siirryttiin 'sisätiloihin', jossa kuluikin sitten ainakin pari tuntia vissiinkin. Itsellä alkoi väsy iskeä, ja yksi asia johti toiseen, joka loppuenlopuksi johti paniikkikohtaukseen, jota kirosi sitten sen viimeisen tunnin omassa päässään, mitä vielä aikaa vietettiin. Taasko tää alkaa ? Oliko virhe lopettaa psyko ?


Edelleenkään koskaan, ihan sama mitä juon ja miten paljon, ikinä ei tule darraa. Ei siis nyttekään. Muuten voisi fiilis olla ok, mutta edelleenkin hieman kaivelee. Ja mun tekee mieli pitsaa, taikka kiinalaista.. Muutama tölkkikin vielä on, voisi tuon miehen houkutella tilaa pitsaa, ni voisi vähän rennommissa olosuhteissa tuhota nuo loput.

Pikkasen voisin mainostaa.

Kuvia

vin chaud

Mun kurkku on aivan järkyttävä... Viime yön nukuin tosi levottomasti, joko oli liian kuuma, liian kylmä tai sitten tuntui etten saa henkeä. Tuntui että herättyäni oisin ikuisuuden istunut suihkussa, ihan vain siksi että siellä saa hengitettyä niin ettei henkeä ahdista.

Mun eilinen maistui tältä ( kuva lainattu )


Tämän vuoden ensimmäiset hehkut sitten hörpitty, ja kyllä on kumma kuinka tuo ihana lämmin litku teki mukamas hyvää mun kipeälle kurkulle ?


Kyllä, tykkään glögistä, hehkuviinistä, joulutortuista, about suunnilleen jouluruoista, mutta joulu edelleenkin on aivan perse, niinkuin koko talviaika.

Je gémis sur Noël

On ollut muutamia tosi kivoja päiviä, sit on ollut vähän vaisumpia päiviä.


Eilinen meinas taas olla pientä kiukkua sitten jossain vaiheessa, mutta myönnän että suurin osa siitä olosta johtuu kun kurkku vammaa, ja rupee kyllästyttää kun ei normaalisti voi toimia mitään ilman että sattuu tai alkaa yskittää.


Joka tuutista tarjotaan taas kaikenlaista joulukalenteria, joulukorttia, joulukoristeita, joululauluja, jouluhärpäkkeitä, koko vitun joulua.


Vähän kävin kiertelemässä tiistaina, kun piti löytää paitoja, mutta väsyin etsimiseen ja päädyin mekkoon, lämpimiin sukkahousuihin, säärystimiin ja lapasiin, ja nyt vasta tajusin että koko pienenpienessä kauppakeskuksessa ei soinut yksikään joululaulu sen muutaman tunnin aikana mitä siellä kierteli ! Tosin ko kauppakeskukseen tulee kyllä joulu muutenkin myöhemmin kuin isoihin.


En ole vieläkään itääntynyt, ja olen hieman saanut kysymyksiä että olenko muuttanut tänne.  :'D Hohhoo, joo en sentäs nyt kuitenkaan. Mahdollisesti ehkä mainitsisin asiasta ääneen jos muuttaisin, ja TÄNNE muuttaminen ei nyt ihan kuitenkaan järjesty millään.


Jossain vaiheessa vielä tällä viikolla kuitenkin vähän tarkoitus idässä pyörähtää ainakin.. Kunhan saa aikaseksi.


Jaa en tiedä.


Haluan kamerani tänne niin pääsen kuvailemaan.


Koska olen materialisti, alan sitten pitää materialistin blogia kunhan kamera liikkuu koko ajan taas matkassani.

croissants et du café avec du lait

Haettiin 'aamupalaksi' croissantteja ja ruohosipulituorejuustoa kahvin seuraksi. namnam.


Mulla ei meinaisi ruokahalua olla millään. Eilen syönyt ruoan vaan pakottaen itsensä, kun joka pvä on pakko syödä. Tänään tuon aamupalan ihan sillä ettei ruokaa sit tarvi niin suuresti stressaa jos ei meinaa maistua.


Aika samanlainen fiilis kun se melkein vuosi sitten kun oli possu... Voimia vain selkeästi enemmän.


En oikeastaan edes tiedä miksi rupesin kirjoittaa kun ei mitään oleellista ollut :o

Je déteste Noël

Oho, jäänyt näköjään kesken tuo kuvajuttu monel päiväl... Pitänee jossain välissä jatkaa.


Mun kurkku on edelleen tosi ikävä... Äänen loppumista ootellessa.


Viikonloppu sujuu aika tylsissä merkeissä. Kaikkea oli tarkotus mutta ei sit kuitenkaan.


Joulu lähestyy, ällöttävää !

Vendredi

Vähän ehkä tylsää meinaisi olla.


Heräsin n tunti sitten... Jälleen appini ääneen... Tää alkaa olla jo hullua :D . Eipä siinä, tulipa heti herättyä avattua suuta, eikä niinkuin eilen kun puhuin ekan kerran n klo 16.00 kun herännyt kuitenkin 8 aikaan. Ehtinyt käydä pesulla ja hörpätä kahvia... nyt sit vaan odottelua.


Hommasin sitten koneelleni takasin mIRC:in, ja muistin miksi mulla irkkaaminen jäi. Kanavia on kuollut tosi paljon semmoisia joissa irkkaili monia aikoja. Nekin kanavat jotka elää, ihmiset suurimmaksi osaksi vaan idlaa :| Tavoitteenani on löytää elävä kanava, ja kyl se viel löytyy.


Murunkin koneelle sitten latasin kun toinen niin pyysi, ja illalla sitten irkattiin vierekkäin, ja toisella kun on laput korvilla, kuuntelee musiikkia on toiselle hyvä irkissä heittää että maistuisiko tee.


Enpä tie, saapi nähdä mitä viikonlopusta tulee.

ma tête, c'est le chaos

Oh uusi lukija, Bienvenue !


Mun kurkku on kipeä. Tuntuu vaan että joka aamu hieman kipeämpi, päivällä parhaassa tapauksessa ei edes huomaa mutta illalla sit taas pitää alkaa litkiä teetä tai muuta kuumaa mikä helpottaa. Toisaalta kyllä päässäkin heittää kun seison... Pikkuvikoja.


Sain eilen ostettua uudet talvikengät, ja onhan noi söpöt vaikka ensin meinas alkaa ärsyttää kun ei meinannut löytyä...Ja lämpimät, ja voi perhana mikä upea tunne ottaa kengät pois kun sukat on KUIVAT vaikka oisikin lumessa rämpinyt.


Sain kolmeen työpaikkaan yhteystiedot. Kahteen laitoin haun ja kolmanteen haen jollei kahdesta kumpikaan tärppää... Melkein vähän innostuin tuosta toisesta, määräaikaisesta, kun oisi ihan niin MUN paikka, selkeästi. Mutta ei saa vielä innostua ettei pety.


Tänään olisi tarkoitus värjätä hiuksista juurikasvu, ja herätessä tajusin että eihän mulla ole mitään värjäykseen sopivia vaatteita täällä.. Ei auta muu kun olla varovainen etten sotke kylpytakkia sitten.


Aii, ja latasinpa takasi mIRC:in :> Niin monia vuosia vaan mennyt siitä kun irkannut, että pitää uudelleen etsiä semmoiset omat kannut joilla huvittaa pyöriä muutakin kuin idlaillen. Meinasin löytää yhden kannun missä oisin voinut viihtyä, mutta toki sieltä tarrautui sitten vonkaajia kylkeen niin luovutin sen suhteen.

chute de neige

Mä en pidä talvesta ollenkaan.


Ensimmäinen aamu kun oli melko paljon maassa lunta, ja rakas herätti että kurkkaappa ikkunasta, kurkkasin ja samalla sekunnilla juoksin takasi peiton alle nukkumaan.. Vaikka oikeastaan ei olisi edes väsyttänyt..


Heti kun lumi näytti siltä että nyt se taitaa jäädä maahan asti, alkoi mulla aivan mieletön ahdistus ja kiukku... Joka hieman on helpottunut sillä kun vaan ollaan oltu sisällä enenpi kuin ulkona.


Tänään tosta pyrystä, sopimuksen rikkoutumisesta, väsymyksestä ja idästä huolimatta on ollut melko mukava päivä. Pari työhakemusta sain laitettua, ja uudet kengät sain melko edullisesti ostettua, enää odottelen että pääsen syömään,  ja että tulee ilta että pääsen nukkumaan.

Je crois aux miracles

"Päivä 8: Kuva jostain mihin uskoit lapsena"

pensées lundi soir

Olipas kauppamatka.


Iski suklaahimo, niin pitipä kauppaan lähtee kävelemään tuonne kamalaan kylmyyteen. Kaupasta mukaan tarttui fazerin suolattucashewpähkinäsuklaalevy. Kaupassa ollessa, itse en edes olisi tajunnut tunnistaa jollei mies olisi sanonut, mutta törmättiin Haloo Helsingin rumpaliin :'D Oli oleellista mainita joo kyllä.


Ja takasi kävelymatkalla törmättiin kahteen viittovaan.


Sormilla on kylmä vieläkin lapasista huolimatta. Pitäisi kotoa, idästä etsiä lämpimämmät hanskat, ah ja hanskapidikkeet <3


Itäytymässä ensi viikosta. Toisaalta ihan ok fiilis. Toisaalta inhottaa valmiiksi yksin olo. Mutta toisaalta mulla on ollut kamala ikävä mun kameraa. Ja varmaan on tullut tärkeitäkin posteja taas muutamia siitä kun viimeksi on käynyt. Tällä viikolla olisi tarkotus käydä, niin pystyn osan tavaroista heittää jo valmiiksi, niin lähteminen ei ole sitten niin vaikeaa.


Mua kyllästyttää pikkaisen tulevaisuus. Ahdistaa.


Toisaalta tekisi mieli hakea kouluun / etsiä tuon lisäksi kouluja mitkä kiinnostaisi.