palasin kotiin taas.
tavallaan ehkä rauhallisempi fiilis, tuntuu että murun luona vaan kiukkuun lähimmälle mahdolliselle ihan jatkuvasti, nyt voin edes hieman keskittyä hömppäsarjoihin.
ruokahalu taas kadonnut ihan kokonaan.
eristäytyminen kuulostaisi hyvälle. tai järjetön kivahumala ! tai muuta päihdyttävää että vaan pääsis tästä maailmasta jonnekin muualle.
viikonloppu oli rankka. erään läheisen ihmisen läheisen ihmisen menetys, oman läheisen ihmisen sairaalassa suht vakavassa tilassa oleminen ja omat ongelmat yhdessä ei keitä hyvää soppaa.
Pienistä iloista, suruista, stressistä, ikävästä, rakkaudesta, ystävyydestä. Elämästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti