Näytetään tekstit, joissa on tunniste elokuva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elokuva. Näytä kaikki tekstit

18.2.2011

Ostin kaupassa käydessäni kilon säkin appelsiineja ja muutaman greipin. Oikeasti en edes kauheasti pidä greipistä, mutta monesti olen yrittänyt opetella syömään, ja aina uudelleen opettelen. Tai kun tavallaan tykkäisin, mutta kun se on niin kitkerän ( en osannut parempaa sanaa ajatella ) makuinen sellaisenaan. Kuitenkin pidän greippimehuista, nameista ym kauheasti. Menisi varmasti hedelmä paremmin sokerin kanssa, mutta sokeria yritän pitkälti ihan viimeiseen asti välttää... En tiedä mistä moinen on jäänyt, en käytä sokeria missään muussa kuin leivonnassa.


Rentoilen vain tämän päivän. Kaupasta tullessani heitin rentopökät takasin jalkaan, en aio pistää nenääni ollenkaan pihalle tänään. En vain osaa päättää katselisinko jonkin elokuvan (/ joitain elokuvia ), jatkaisinko frendejä, joita on enää pari kautta jäljellä ! Vai lukisinko nuo lehdet joita vielä en ole ehtinyt, vai kirjaa.


Annoin itselleni luvan vielä sen hetken istua bloggerissa kun uunissa muhii tonnikalapasta, ja vaikka tosi monina päivinä nyt kun ei ole ehtinyt tai jaksanut koneella istua, kun oisi tullut kauheasti mieleen asioita mistä haluan kirjoittaa tai muuten olennaisia jotakin, on nyt kaikki kaikonnut mielestä.. Mun pää taitaa olla jo rentoilemassa myöskin... Eipä itseasiassa nyt sanatkaan oikein luonnistu.


Mulla on superhyvä mieli tänään, vieressä ihania värikkäitä hedelmiä, uunissa hyvää ruokaa, pakkasessa ihanaa juustokakkujäätelöä, ja aurinkokin kurkkii kirkkaasti tuolta kaihtimien välistä <3


Ihanaa viikonloppua lukijoille !! (: <3

10.1.2011

yö

Valvottiin viime yö.


Loistava idea oli viettää yö erinäisten LGBT-elokuvien parissa, kun sarja loppui toissailtana. Katsottiin mm. Another gay movie, joka muuten oli niin perseestä että ihan meinasi hauska olla jopa... Aivan järkyttävää, aivotonta paskaa. I love you Phillip Morris, joka oli niin loisto kun sen ajattelikin olevan, yllättävän hyvin sopii Jim Carrey tuohon rooliin. Ja I now procounce you Chuck and Larry, joka vaikka nähty jo moneen kertaan, jaksaa silti huvittaa...


Aamuyöstä ensin meinasi iskeä väsy, mutta kun jo 6 aikaan pystyttiin nousta ylös keittämään kahvia, niin ettei tarvinnut miettiä herättävänsä muita, sitä sitten piristyikin... 11 jälkeen on pätkittäisille päikkäreille päässy, parin tunnin päästä siitä kusettanut koiran, ja sit viel hetkeks nukkumaan.. Nyt taas ei tarvitse kauaa oleskella että ihan yöunille pääsee.


Ehkä vika näin jännä päivä moneen aikaan, toivottavasti ainakin. Viimeisen viikon aikana ehtinyt olla niin paljon jännää joka päivä, että saa vähänse riittää. Sit vois olla paluu pikkuhiljaa normielämään, ja luulen että voi huokaista.

26.12.2010

kotkan meripäivät 2010

Ah, nyt voi kai jo sanoa että joulu on oikeasti ohi.


Sit enää uv, ja voi alkaa oottelee kesää ! <3


Selasin blogia tuossa joka herätti mun innon taas, ja kun vasta talvella olen tätä alkanut kirjoittaa, mun tekisi mieli kirjoittaa tänne meripäivistä.... Kesä kohta lähestyy ni ihan sallittavaahan se ois, eikö ?


Oon tainnu ensimmäisillä Kotkan Meripäivillä olla ehkä 2004 ? muistankohan oikein... Eli 6v sitten. Silloisen poikaystäväni kanssa käytiin katsomassa paraati, ja kiertelemässä tivolissa pikkasen... Vähän taidettiin varmaankin osallistua johonkin juttuihin  kun muistan voittaneeni sieltä jotain. Ah ja silloin muuten ostin sieltä sellaisen tekstipaidan ' kiltti tyttö pahat mielessä ' :'D .. Alaikäisiä kun vielä oltiin, taidettiin melko ajoissa kotiutua. 


Seuraavana vuonna skipattiin paraati ja mentiin vaan tivoliin pyörimään. En osaa laskea minkä ikäinen olen ollut mutta oletettavasti ehtinyt täyttää 18, kun poikaystävän isä tarjosi silloin ravintolalaivassa siiderin. Silloin taidettiin ihan myöhään asti olla kun vasta sitten isän kanssa matkattiin kotiin, ja sainpa muuten ruusun <3 Kauheasti ei muistikuvia muuten tältäkään vuodelta.


Sitten seuraava reissu Kotkaan onkin ollut vasta 2008 (?) Ensin keväällä vähän kiertelee, sitten kesämmällä ihan hotelliin asti. Voi Seurahuone, ja Fransmanni <3 Ja siitä vuodesta eteenpäin vähintään kerran joka vuos käyty.


Tämän vuoden meripäivillekin päästiin, ja koska noista aikasemman vuoden meripäivistä ei minulla ole kuvia tallessa, piti tämän vuoden päivistä näpsiä senkin edestä !





Torstaipäivä taisi olla paraati. Siitä hyvästä sain duunista lähteä pari tuntia aikasemmin että ehdittiin hyvin suoraan duunista Kotkaan katsomaan paraatia. Juuri loistavasti Kotkassa oltiin kai kymmentä vaille kuusi, että  suoraan katsomaan kadun vierestä sopiva paikka mihin 'parkkeerataan', kaivetaan kamerat, ja korkataan skumppa.


Koska Kotkasta lähtee typerästi Kahdeksan aikaan viimeinen bussi Helsinkiin, ehdittiin vain tunnin verran paraatin jälkeen kierrellä vähän kuvaamassa, syömässä jäätelöt ja ottamassa Sapokassa yhdet siiderit, että ehdittiin vielä samana iltana takas Helsinkiin... Perjantaihan oli duunipäivä.


Lauantaiaamuna palattiin Kotkaan. Taisi olla toka(?) bussi jolla tultiin, eli kello kai ollut jotain about 10 kun ollaan oltu Kotkassa. Aamupalatarpeet käytiin ostamassa, ja sit Sapokkaan aamupalalle. Matkalla törmättiin ulkopaikkakuntalaiseen mieheen joka meiltä pyysi neuvoa ( en muista mikä oli paikan nimi ), ja ihmetteli kun sanottiin että ollaan menossa nyt aamupalalle, että sitä ennen pää ei toimi.
Perjantai oli mun vika päivä duunissa, joten läksiäislahjaksi sain pullon Fresitaa... Joka siis tottakai lähti reissuun mukaan ! Aamupalan jälkeen kävellessä tuli senverran lämmin että päätettiin suoraan suunnata etsimään loistopaikka korkata kuohuva. Loistopaikka löytyi Ohoyn yltä, jossa parin fresita-lasillisen verran ehdittiin istua kunnes taas jatkettiin matkaa. ( ei oltu tarpeeksi ajoissa liikenteessä niin että oltaisi voitu hotelli hoitaa, niin kaikki liikkuminen piti mahduttaa torstain paraatiin, ja lauantaille )



Näköjään ehdittiin muutamia hetkiä ihan vaan istuakin. Tässä vaiheessa näyttäisi Fresita olevan tyhjä, ja leirissämme on toki myös mansikkaviiniä ja suolakeksejä. Pienimuotoinen viinipicnic. ( kukkapäinen neito onhan siis matkaseurani <3 )

Seuraava suunta oli tivoli. Ja mansikkaviini oli mukana. ( jossain vaiheessa ilmeisesti mennyt aika sekaisin kun osa tivolikuvista on pimeässä ja osa valoisassa. mutta kun päätä vähän kaivelee selkenee syy. ennen kiinalaista käytiin kahdestaan tivolissa, silloin oli vielä valoisaa. kiinalaisessa ollessa saatiin helsingistä puhelua että meille tulee seuraa, ilonpilaajia. ja ennen kairoa käytiin tivolissa sitten vielä vähän laitteissa. )


Ennen kuin ilta ehti pimetä, oli pakko löytää lisää picnicpaikkoja. Seurassamme istui pari kouvolalaista tässä vaiheessa ja mukava oli rupatella kunnes nälkä alkoi hiipiä niin että piti alkaa päättämään Erkanin ja Kiinalaisen välillä.

Kiinalaiseen päädyttiin. Sovittiin että jos sattuu illalla vielä iskee nälkä, ni sitten käydään hakee pitsa ja mennään Picnicille sen kanssa. Kuitenkin suunnitelmana oli pysyä niin myöhään kun vain jaksettiin... Kuitenkin huomio, viimeinen iltabussi lähtee kahdeksan aikaan, ja ensimmäinen aamubussi neljän aikaan.


( ja tää muuten on jo aamua kun odotellaan bussia )

Vähän sitten vielä viiniä. Ruoan kera meni punkkua ( josta loput napattiin pulloon mukaan... Oltiinhan me koko pullosta kuitenkin maksettu ). mansikkaviiniä taisi olla hieman vielä, ja ihan ei ehditty kaupasta hakee lisää juotavaa... tästä hetkestä melko pian jatkettiin kairoon. jonka vuoksi kuvat loppuu tähän. ( plus sit tietty aamulla vähän mitä viel bussissa napsi, mutta muistaakseni ne eivät ole kovin julkaisukelpoisia.


kairosta käytiin vähän vielä uimassa, autolla kun kerta päästiin, ja sitten oli pakko se seura feidata, ja mentiin linjikselle odottelemaan että aika kuluu... matkalla kuitenkin saatiin kutsuja speedopojilta uimaan, jotka siinä vaiheessa oli pakko torjua kun väsy ja pienoinen kylmä alkoi iskee.


                                                         bussimatka meni suurilta osin nukkuen ja rentoa musiikkia.


koko reissu ei ollut ihan niin täydellinen kuin voisi kuvitella, matkaan ehti sattua melko paljon ikävääkin, jonka vuoksi päätettiin että vuoden 2011 meripäivistä tulee vielä paremmat mikäli sinne pääsee.

18.11.2010

Je suis trop fatigué pour se sentir

Enpä saanut tälle päivälle mitään positiivista kirjattua. Eikä huvita enää edes yrittää. Olen aivan loppu, tekisi niin mieli luovuttaa.


Katselin tuossa Torey Haydenin Murphys Boy- kirjaan perustuvan elokuvan, Trapped in silence. Oon niin koukussa Haydenin kirjoihin että sen takia tykkäsin, mutta kasarileffa joten ihan täysin samat linet kun kirjassa ja laatu kanssa samaa tavaraa. Mutta kyllä silti noi aina aika hiljaiseksi vetää. Seuraava projekti olisi löytää Untamed Love jostain.


Mä olen turta. Mun tekisi isosti mieli kiukuta, raivota, viiltää, vetästä kunnon itkupotkuraivarit... Mutta mä olen turta. Mä en jaksa tuntea.


Ois pitänyt vaan olla nousematta tänään ylös ollenkaan.

Gall !

Lupasin jotain positiivistakin tälle päivälle mutta heikolta näyttää.


Ah paitsi että katselen parhaillaan todella loisto leffaa, The Man Who Cried. Ensimmäiset pari minuuttia oli ehtinyt leffa pyöriä ja olen jo ihan myynyt.


Silti voisin vaan nukkua. ... would you lay with me and just forget the world.


Yleensä suihkussa läträäminen on helpottanut kiukkua. Istua siellä liian lämpimän veden alla niin kauan että on vaan pakko poistua, ja olo on jo kevyempi. Mutta nyt... Kokeilin jos saisi kaikenlaisilla kasvonaamioilla sun muilla lämpimän veden lisäksi olon rauhoittumaan, mutta ei, alkoi vaan ahdistamaan entistä enenpi.


Tää on taas näitä päiviä että pelottaa kun lopetin terapian. Pelottaa että nää taas jatkuu ja saa aikaan uuden vyöryn.


Melkein tekisi mieli marssia pyytämään resepti.


Vuf odottaa pannukakkujen valmistumista... Tai vahtii jos vaikka tippuis jotain.

Pannukakkutorni

Vaahterasiirapin kera, tottakai.





neigeux exaspération

aion nyt olla täysin rehellinen kyl.


tulee vaikeaa keksiä nyt tämän hetken fiiliksistä mitään positiivista. positiivisena kuitenkin edelleenkin yritän tän blogin sävyn pitää.


mua suututtaa talvi, lumi, pakkanen. en ole yhtään talvi-ihminen, pärjään paremmin kesällä.


illalla rupesin kiukuksissani jotenkin ajattelee mun sosiaalisia linkkejä, ja tarpeeks pitkälle kun pääsin rupesi kiukuttaa entistä enenpi.


tekisi mieli vaan nukkua.


lupaan yrittää myöhemmin keksiä jotain positiivista tänne. tai jos ei muuten ni vaikka sit kuvia.


nyt voisi kahvia, tekstityksiä ja sit leffaa.