kuvia

vähän vielä aurinkoa.

Suht yllättäen tuli kylmä ja lumet kun edelleenkin löytyy puita ja pensaita joissa vieläkin vihreät lehdet. Karua.

Vihdoin löytyi tältäkin talvelta. Marraskuun loppua tai joulukuun alkua kun aurinkoa ei juurikaan näkynyt, piti ne hetket ikuistaa kun aurinko sen pienen hetken möllöttää kirkkaalla taivaalla.

Kuva toissatalvelta, tai kevättä varmaan alkaa kohta olla kun on pukeutuminen jäänyt näyttävästi suht kevyeksi. Ikuinen lapsi.

Talvesta.


Vissiin kai jo aikasemmin jossain vaiheessa olen maininnut etten pidä talvesta. En pidä lumesta, en kylmästä, en joulusta, enkä tästä ikuisesta pimeydestä. Talvi tuntuu aina kestävän niin ikuisuuden.

( en ole ehtinyt / onnistunut tänä talvena erityisemmin kameran kanssa kävellä, joten tämäkin kyseinen kuva on viime talvelta. ah yök mikä lumimyräkkä )

Kuluva talvi ei ole loppuenlopuksi kovin kylmä ollut. Muutaman päivän tai enintään viikon mittaisia kylmempiä kausia ollut, mutta tavallaan joka päivä kuitenkin pystynyt ulkona käydä kävelemässä niin ettei jäädy... Mutta kuitenkin sitäkin lumisempaa on ollut ! 

Toissa talvelta taitaa nämä olla. Melkein tekisi mieli jättää kertomatta näistä sen enenpää ja heittää palloa teille, kuka arvaa ensimmäisenä mitä nämä ovat ? ( teenkin niin.... sit jos ei arvauksia tule, niin jää kysymys avoimeksi ;) )

Nyt heittelehti kuvat näköjään ylös sitä mukaan kun lisäilin, pahoitteluni, mutta en jaksa nyt kyllä korjatakaan... Erityisemmin kuvat eivät kamalasti mihinkään liity yksityiskohtaisesti, joten ei kai sillä väliä. Kamalan vähän tullut kuluneen vuoden aikana kuvailtua ! Mitä selailen kuvakansioitani, on kai kesän aikana kuvannut 70% kaikista, ja loput talvella... Kuitenkin varmaankin viime kesänä kuvannut suunnilleen saman verran mitä tämän vuoden aikana yhteensä.

Pitäiskö opetella ruotsi ja lähteä ruotsiksi opiskelemaan ? :'D

Pâte à tarte au citron

Ollaan monena iltana katseltu sarjaa jossa suosikkihahmoni ( luulen että tämä hahmo on tämänhetkinen suosikkini ko sarjassa ), pitää kahvilaa / ruokalaa / mikätuonyton. Toissailtaisessa jaksossa kahvilan pitäjä mainitsikin että tänään erityisen hyviä ovat sitruunaleivokset. Toki sitten kaupassa käydessä piti ostaa pieniä sitruunaleivoksia, kun muistin että on pirun hyviä, ja kiitos tämän hahmon, mieliteko heräsi.

Siinä niitä sitten on.. Ovatpa muuten vieläpä pirkka-merkkisiä ! :O kuinka erikoista... Näistä on myös suklaavaihtoehto, mutta muistaisin aikalailla, etteivät olisi kovin hyviä... Kerran maistanut näitä suklaa, ja itse aina ostanut sitruuna, ja pirunmoinen suklaan ystävä olen , niin siitä voi ehkä päätellä kumpaan kannattaa päätyä.

Joku päivä oli pakkomielle saada ko päivästä minäkuvaa.. En enää edes muista miltä päivältä tämä on, todennäköisesti viime viikolta ?

Taisin ehkä jo mainita aikasemmin että olen nähnyt levottomia unia melko paljon viime aikoina... Noh, viime yö ei ollut poikkeus... Ainoa poikkeava seikka oli että tein unessa jotain semmoista minkä tekoa jo kauan olen pohtinut... Ennenpitkään jossain vaiheessa kuitenkin tämä teko jollain tapaa harmitti mua... Ja kuitenkin ko henkilöstä kun unia näen, varsinkin tällaisia, mua alkaa suututtaa ko ihminen aina vaan entistä enenpi... Halu tehdä mitä unessa tein, kasvaa.


Pari viikkoa ollut taas tosi epäsosiaalinen fiilis. Ei ole ollut energiaa, eikä intoa nähdä ketään, kuulla kenestäkään, soitella kenellekään tai edes viestiä kenellekään... ( mukaan tietty tässä nyt ei lasketa miestä, miehen ystäväpiiriä ja perhettä )... Tavallaan musta tuntuu että olen menettänyt / päästänyt irti itse taas jotenkin omasta sosiaalisesta elämästä. Ei mua haittaa esim miehen ystävien seurassa viettää iltaa, ja mä en käperry nurkkaan jos joku heistä haluaa jutella, ja jonkin verran hakeudun heidän seuraan jos tunnen oloni yksinäiseksi... Oli mulla viime viikolla parina päivänä koirankusetusseurana ystävä, ihan plussaa kyllä. Mutta ei sitä jotenkin osaa muuten ihmisiin mitään kontaktia ottaa. Toisaalta vaikuttaa sekin että se kontaktin otto olisi tällä hetkellä yksipuolista, tai ainakin tuntuu siltä.


Mä olen onnellinen tästä perheestä. Mut on otettu perheeseen tosi pian silloin kun rupesin vierailee, ja musta tuntuu hyvältä miten paljon ovat olleet apuna ja tukena. Tavallaan pitänyt huolen musta silloin kun itsellä siihen ei ole voimat riittäny, ja kun muut eivät ole jaksaneet / osanneet tai viitsineet auttaa / tulla vastaan.


Kuulemma vielä vaan kylmenee. Hyi yök, kuka tätä kylmää oikeasti jaksaa ?


Mä olen pirun väsynyt koko ajan riippumatta siitä paljonko nukun, ihan vaan siksi että päivät on niin lyhyitä, eikä mitään huvita / jaksa tehdä tai mennä kun koko ajan on pimeää ja kylmää.


Niin odotan kevättä.


Mistään ei ole vieläkään kuulunu mitään... Musta tuntuu että stressi tekee paluuta.

vin chaud

Mun kurkku on aivan järkyttävä... Viime yön nukuin tosi levottomasti, joko oli liian kuuma, liian kylmä tai sitten tuntui etten saa henkeä. Tuntui että herättyäni oisin ikuisuuden istunut suihkussa, ihan vain siksi että siellä saa hengitettyä niin ettei henkeä ahdista.

Mun eilinen maistui tältä ( kuva lainattu )


Tämän vuoden ensimmäiset hehkut sitten hörpitty, ja kyllä on kumma kuinka tuo ihana lämmin litku teki mukamas hyvää mun kipeälle kurkulle ?


Kyllä, tykkään glögistä, hehkuviinistä, joulutortuista, about suunnilleen jouluruoista, mutta joulu edelleenkin on aivan perse, niinkuin koko talviaika.

chute de neige

Mä en pidä talvesta ollenkaan.


Ensimmäinen aamu kun oli melko paljon maassa lunta, ja rakas herätti että kurkkaappa ikkunasta, kurkkasin ja samalla sekunnilla juoksin takasi peiton alle nukkumaan.. Vaikka oikeastaan ei olisi edes väsyttänyt..


Heti kun lumi näytti siltä että nyt se taitaa jäädä maahan asti, alkoi mulla aivan mieletön ahdistus ja kiukku... Joka hieman on helpottunut sillä kun vaan ollaan oltu sisällä enenpi kuin ulkona.


Tänään tosta pyrystä, sopimuksen rikkoutumisesta, väsymyksestä ja idästä huolimatta on ollut melko mukava päivä. Pari työhakemusta sain laitettua, ja uudet kengät sain melko edullisesti ostettua, enää odottelen että pääsen syömään,  ja että tulee ilta että pääsen nukkumaan.

pensées lundi soir

Olipas kauppamatka.


Iski suklaahimo, niin pitipä kauppaan lähtee kävelemään tuonne kamalaan kylmyyteen. Kaupasta mukaan tarttui fazerin suolattucashewpähkinäsuklaalevy. Kaupassa ollessa, itse en edes olisi tajunnut tunnistaa jollei mies olisi sanonut, mutta törmättiin Haloo Helsingin rumpaliin :'D Oli oleellista mainita joo kyllä.


Ja takasi kävelymatkalla törmättiin kahteen viittovaan.


Sormilla on kylmä vieläkin lapasista huolimatta. Pitäisi kotoa, idästä etsiä lämpimämmät hanskat, ah ja hanskapidikkeet <3


Itäytymässä ensi viikosta. Toisaalta ihan ok fiilis. Toisaalta inhottaa valmiiksi yksin olo. Mutta toisaalta mulla on ollut kamala ikävä mun kameraa. Ja varmaan on tullut tärkeitäkin posteja taas muutamia siitä kun viimeksi on käynyt. Tällä viikolla olisi tarkotus käydä, niin pystyn osan tavaroista heittää jo valmiiksi, niin lähteminen ei ole sitten niin vaikeaa.


Mua kyllästyttää pikkaisen tulevaisuus. Ahdistaa.


Toisaalta tekisi mieli hakea kouluun / etsiä tuon lisäksi kouluja mitkä kiinnostaisi.

Dimanche

Ollut mukava jumitussunnuntai.


Ahdistaa kun toi lumen tulo senkun jatkaa, ja nyt näyttäs sit jäävän pysymään.


Ollaan tortilloita syöty, ja melko paljon ulkoiltu<3


Odottelua että päästään iltateetä keittämään ja sen jälkeen elokuvaa.

neigeux exaspération

aion nyt olla täysin rehellinen kyl.


tulee vaikeaa keksiä nyt tämän hetken fiiliksistä mitään positiivista. positiivisena kuitenkin edelleenkin yritän tän blogin sävyn pitää.


mua suututtaa talvi, lumi, pakkanen. en ole yhtään talvi-ihminen, pärjään paremmin kesällä.


illalla rupesin kiukuksissani jotenkin ajattelee mun sosiaalisia linkkejä, ja tarpeeks pitkälle kun pääsin rupesi kiukuttaa entistä enenpi.


tekisi mieli vaan nukkua.


lupaan yrittää myöhemmin keksiä jotain positiivista tänne. tai jos ei muuten ni vaikka sit kuvia.


nyt voisi kahvia, tekstityksiä ja sit leffaa.