Unirytmin kääntäminen

Ollaan koko loma kekkuloitu hereillä joka yö vielä 2-5 välillä, ja eilen herättiin klo 16 paikkeilla kun päästiin joskus 5 aikaan aamusta nukkumaan. Siinä heräillessä sitten päätettiin että nyt käännetään unirytmi takas raiteilleen, ettei viikon päästä sitten kuuden herätykset iske nyrkillä naamaan.


Miten se tapahtuu ?


Noh, meidän tapauksessa se tapahtuu siten että valvotaan yö tehden yöllä parin tunnin lenkkiä ihan muutenvaan, lukuisten teekuppien, muutaman punaviinitilkan, pitsan rippeiden ja sarjan parissa.


Monesti on kironnut että on ollut tosi tyhmä kun tuota valvomista joskus harrastanut ihan muutenvaan..Huvin vuoksi... Ja siitä syystä tuo päätös tavallaan jossain vaiheessa väsyn tullessa alkoi arvelluttamaan... Mikään ei ole niin kamalaa kuin väsymys mikä menee yli. Kuitenkin aina väsyn hieman hiipiessä keitettiin teetä, ja siten nujerrettiin yliväsymys, jaksettiin valvoa ja kun kello oli tarpeeksi, napattiin koira mukaamme ja mentiin katselemaan nousevaa aurinkoa, ja samalla pyörähdys ärrällä hakemaan piristystä.


Vasta 11 aikaan on niin kovasti väsy iskenyt että piti hetken päikkärit ottaa, ja kahden aikaan uudelleen kun ei vaan jaksanut keksiä tekemistä, tai keskittyä sarjaan.


Päässä tavallaan pikkasen tuntuu että on valvonut, muisti rupee pätkii, tosi sekainen fiilis alkaa olla, ja tavallaan pahiten ehkä ettei ajatuksista saa pidettyä kii, vaan ne sujahtelee toistensa ohi uusiin niin nopeasti ettei itse pysy perässä.


Nyt pikkasen vielä kahvia että jaksaa tuon muutaman tunnin vielä valvoskella ja sit saa mennä yöunille ( <3 !! ), ja koska kun ajoissa pääsee nukkumaan, on suht ajoissa aamulla taas hereilläkin. Aika poikkeuksetta toimii !

Voyage en train en Europe

Hii etusivuni kertoo että minulla on uusi lukija. Tervetuloa !!


Mua toisaalta aika suuresti ärsyttää taas kaikki, mutta jotenkin musta tuntuu omaa blogia silmäillessä että tästäkin blogista on tullut aika nega, vaikka alkuun oli tarkotus tänne huonoinakin päivinä keksiä jotain positiivista jokaiselle päivälle...


Nnoh, mitähän tälle päivälle olis positiivista....  Ah, olen suht myöhään saanut nukkua, melkein jopa pirteänä herännyt kun alakerrasta huudeltiin että jos noustaan nyt, saadaan kupilliset cappucinoa. No noustiin ylös. Oli herkkua <3 . Mitäs muuta.... Söin niin hyvää ruokaa että tekisi mieli vaan syödä lisää vaikka nälkä meni jo. ( toisaalta tää on myös vähän nega, koska haluan näyttää vuoden vaihteen hyvältä niissä vaatteissa mitä mukaani olen ottanut, ja tästä jos turvotaan, on pakko vaihtaa suunnitelmia ). Päivät taitaa pikkuhiljaa olla jo ihan pikkasen valoisampia ? Kello tulee kuitenkin jo neljä, ja vielä ei ole pimeää. Riittääkö tää, joko saa valittaa ?


Hell yeah.


Ensinnäkin. Toisesta paikasta vastatiin ' tällä kertaa valinta ei osunut sinuun ', no toisaalta, en kyllä olettanutkaan. Toisesta edelleen odotellaan vastausta mutta ei ole toiveet korkeella, paljon helpommin pettymyksen käsittelee kun kielteinen vastaus ei tule yllätyksenä ja myönteinen yllättää mukavasti.


Sitte uv. Meillä on pieniä suunnitelmia, ja tavallaan uskon että miten tahansa menee ni meillä on hauskaa.. Ainahan meillä on, kaikesta huolimatta. Kuitenkin. Vähän ehti yhdestä tietystä suunnitelmasta yllättyä, josta olisi pitänyt eilen kuulua soittoa että päästäis sopii enenpi, mutta kun soittoa ei tullut, luulen että mua alkaa vähän epäillyttää koko sopimus / suunnitelma... itsehän en soita siksi koska minun osin suunnitelma ei ole muuttunut mihinkään suuntaan... No jos kuitenkin jossain vaiheessa vaikka viestiä laittais.


Ollaan monina öinä menty tosi myöhään nukkumaan, ja samallain aamul, okei päiväl, ollaan herätty tosi myöhään sitte. Sovittiin että tämän viikon aikana, ennen perjantaita jokin aamu yritetään herätä ajoissa niin että vuodenvaihteen tarjoilut tms ehditään kaupasta hakea kävellen niin että ollaan viimeistään 12 takas kotona.


Musta tuntuu että tää 'loma' on yhtä pitkää sunnuntaita. Ollaanhan me toki vähän käyty istumassa, ja kotona otettu, ja tää aamuyöhön asti valvominen eroaa sunnuntaista mutta niin. Tavallaan odotan paluuta arkeen, vaikka tavallaan se ei välttämättä mun kohdalla silti muuta mitään, paitsi aikasin heräämiset ja nukkumaanmenot.


Olen eilen selannut niin paljon valokuvablogeja, että itselläkin olisi kamala into tarttua kameraan. Mutta toisaalta sekin tuntuu turhalta. Niin kauan kun ulkona on tommosta inhottavaa, ei siellä huvita kuvata, eikä sieltä saa kuvia jotka minua miellyttäisi, jolloin koko yritys vaan alkaisi turhauttaa... Jalusta kun olisi, niin voisi ehkä ajatellakin. Tulis kesä nyt vaan vauhdilla niin ei tuon kamerankaan tarvitsi vähän väliä pölyttyä kassissaan.


Juteltiin yöllä kävellessä joenvartta jotakin matkustelusta. Lähinnä sillä että tää lomailu on tylsää kun ei tunnu lomalta kun tämä oleilu on pelkkää oleilua. Kaikki kiva mitä voisi tehdä tarvitsee rahaa tai muutenvaan ei innosta, jollain tapaa päädyttiin fantasioimaan road tripistä koko Suomen ympäri, ja junamatkailusta ympäri Eurooppaa. Kumpikaan meistä kun ei erityisemmin ole mitään aurinkomatkaihmisiä ja matkasta saisi irti enenpi autoillen / junaillen kuin lentokoneella matkaten.