ah ja muuten. en aio tän enenpää laittaa suokkikuvia tänne, löytyvät sitten muualta ( kiinnostuneet saavat kysyä mikäli tahtoo nähdä )

MUTTA, pienimuotoinen piknik tosiaan pidettiin. siinä syötiin ja höpistiin, säikähdin vähän kun ystävän taakse ilmestyi jokin otus, sivusilmällä kun ensin vain näki.

tää otus oli tosi rohkea, ja selkeästi tosi huomionkipeä, pyöri melko kauan siinä lähellä kun hälle vähän juteltiin ja pikkusen piti rapsuttaakin.

ystävälle kiitos kuvasta (:

AHHHH, JA.... !!

Joo no yksikin kuva oisi ehkä riittänyt... MUTTA ! TUKKA !! <3

you make me feel like i'm living a teenage dream

no menihän se viikonloppu. meinasin pikkasen perjantain jo tuskastuu kunnei oikei ollut mitään, eikä tavallaan oisi itse jaksanut liikkua, kerranki ois tehnyt mieli olla itsekäs ja laittaa ihmisii liikkuu sinne missä MINÄ tahtosin olla. Koska semmoista ideaa ei kannattanut edes ajatella, päädyin itse sitten kuitenkin liikkumaan murulle päin jälleen.

Olen 'kuihtunut' taas tavallaan aika paljon, joten vähän övereiks tuppas menee... Mutta oli hauskaa kumminkin. Ison osan iltaa vietin lähellä, joka helpotti paljolti kiukkuun joka viikolla oli ehtinyt tiukan otteen musta saada.

Mun on pakko tehdä pieni paljastus nyt teille. En oo ikinä tehnyt kulmilleni mitään... Ei ole ikinä ollut 'tarve' ... Suht siistit kulmat mulla on luonnostaan ja koska muutoinkin olen niin vaalea, nin eipä ne kauheasti millää tapaa ole koskaan häirinnyt. Perjantai tosiaan meinasi kiukku valtaa tosi isosti.... Purkasin kiukkua, sen sijaan että oisin jotain terävää hakenut, nyppimällä hieman, ja hetki sitten kotiin tultuani sain jotenkin innon jatkaa. ( kuva yllä, en näköjään nyt tänään taas osaa mitään ! ) Ja pakko sanoa että oon kyllä aika tyytyväinen ehkä. Eipä tuost kuvast ehkä kauheasti erota mutta saa nyt kelvata paremman puuttees.

Huomisen voisi taas melkeen skipata, en tykkää.

Melkein ehk harmittas etten kaupasta hakenut sitä värinpoistoa kotiin tulles... Jos huomen nyt sit vaik hakis... Ois vaa tän illan voinu itsellee pyhittää.

voiko mun viikonloppu olla oikeasti näin onnistunut vaikka jo lauantaissa ollaan ?

Löysin kahdet edulliset kengät kun kävin perjantaina viel sit uudelleen pyörii että tahdon tahdon tahdon jotki kivat uudet kengät. toiset kuvassa, ja toiset ( myös ) löytyy tuolta materiablogista. kenkämetsästyksen jälkeen törmäsin ystävän kanssa, pikkasen pyörähdettiin vielä kampissa, jossa oli 50% alennus kaikista zombiekorkkareista niin tottakai sellaiset siis noiden lisäksi lähti mukaan.

hetkemme kierreltyä tultiin mun luo sulattaa possut, pelaamaan muutama scrabble ja minä korkkaamaan se kauan odotettu kuohari. yllätyksekseni kuohari loi sellaiset fiilikset että loppuillaksi piti poikien mukaan lähteä vähän vielä baariin istumaan. paras ilta kyllä vähään aikaan oli. oli tosi kivaa, kaikilla kerrankin onnistuneesti.

itseni tuntien minulle ei edelleenkään ikinä tule darraa, vaikka kohtalaisen päissään sitä eilenkin oli, ja ajoissa oon jo herännyt taas tänäänkin ja pakottanut itseni pikkaisen viel väkisin nukkuu, kunnes 11 paikkeilla päätin että viim 13 aikaan suuntaan kotiin. pääsen kotiovesta sisään niin samalla energialla vielä riehuin pyykit ja tiskit puhtaiksi, uudet petivaatteet sänkyyn ja tulipa lattiat pestyä samalla kun pojan hiekkalaatikon siivosi. nyt olen kahvini kahden dominon kanssa ansainnut, ja muutaman hetken päästä voisi vaikka alkaa elokuvaa pähkäilee.

tää herra on Pontus, mun 5v vauva <3

KOTONA !!

Melkein pari tuntia jaksoin purkaa. Purin tällä hetkellä oleellisimmat ja tärkeimmät. Keittiö alkaa tavallaan kohta olla kunnossa, kuten myös kylppärikin.


Kuvassa näkyvä muki on ehkä tärkein kaikista <3 Koska se on Kotka-muki ( musta tuntuu että mun pitää jossain entryssä kertoo enenpi tästä mun kotka-jutusta ). Se ei ole idässä vielä kertaakaan ollut käytössä, ja kuitenkin pari vuotta sen jo olen omistanut. Tärkeän mukista tekee myös, että se on hommattu melkolailla silloin kun Kotkassa taas uudelleen olen alkanut ravaamaan.


Mun katti on ihan asettunut jo kodiksi <3 Vähän tutkiskelee paikkoja, mutta kumminkin jo tulee jalkoihin kiehnää, varmasti ikävääkin ( ollaan asuttu eri kattojen alla viimeiset noin 4kk ), mutta yhtään ei ole enää kauhuissaan automatkasta, uudesta kodista ja lähes pari tuntia kestäneestä ähinästä, puhinasta ja kolinasta, kunnes päätin että nyt riittää ja kaivan koneen esiin ja rupean teekupin kanssa katselemaan frendejä että pääsen toivottavasti pian unillekin.


Nyt kun tätä mun kämpän lattiaa lähinnä katselee, voisin melkein olla ylpeä itsestäni. Ei en todellakaan vielä ole saanut purettua paljoakaan, mutta vaatesäkit olen raahannut kaappien eteen ( joita tästä nyt ei näe ) ja muuta pientä että täällä mahtuu jo liikkua ( kun pari tuntia sitten sekin oli vielä vaikeaa ) . Kyl tää tästä, odotan että tulee aamu että pääsen jatkamaan purkamista.

ja tässä se on reilu tunti sitten.

tokihan se piti korkata heti kera kahvin kun tuo mun pupu tuli duunista.

Lupasin kai kertoa tästä enenpikin ?

Eli siis joo, kuten jo aamusta heitin, on tänään meidän 5vuotis-päivä, ja järkyttävää miten on aika mennyt ihan kauhean nopeasti ! Toki tuo 5v tuntuu siinä että kun toisen tuntee paremmin kuin itsensä, ja aivan kauheasti ehtinyt matkan varrella tapahtua ja kertyä muistoja. Mutta tavallaan sitten taas, se kesä ennen kuin alettiin oikeasti seurustelemaan, kun vielä vaan hengailtiin tavallaan salaa ( voi jessus muuten että oli hauskaa ! :D ) tuntuu että siitä kaikesta tavallaan ois vaan muutama hetki.

Puhuttiin aikasemmin että voitais tavallaan tän päivän kunniaksi joko korkata kuohuvaa tai muuta mukavaa tehdä ihan vaan kahdestaan, mutta koska nuo kuuden aamut vie aikalailla mehut, niin ei sitten suunniteltu kuitenkaan tälle päivälle mitään.

Muutaman viikon ajan kuitenkin, siitä asti kun kaverille tehtiin kakkua, mulla on ollut kakkuidea jonka halusin päästä toteuttaa. Ja meidän vuosipäivä meni loistavasta syystä !

Kakkupohja itse on tummaan suklaaseen tehty sokerikakku. Kakun välissä onkin sitten vanilja ja kahvi-jukurtista hyydytetty mokkavaahto, ja pikkasen suklaapaloja siellä ylläreinä. Nin ja sulaa maito- ja tummasuklaasekoitusta on kuorrute.

Oli hyvää, vaikkakin kahvi olisi voinut maistua enenpi ( seuraavalla kerralla käytänkin sitten pelkkää kahvijukurttia, ja teen hyydykkeen vahvempaan kahviin ) ja suklaa päällä kovettui aika kovasti ettei sitä kovin kauniisti saa leikattua, vasta jälkeen päin muistin että suklaan toki oisi voinut sulattaa voin kanssa, niin ei oisi ihan niin kovaksi sitten jäähtyessään jähmettynyt.

Mutta tuon mun herran ilme kun kakun kaivoin kaapista kahvia keitellessäni <3 kakkuhan tavallaan oli tuolle yllätys. aikasemmin viikolla kysyin että voisinko jotain hyvää tehdä meille, mutta en kertonut että mitä teen, ja reilu vuorokauden kakku onkin vuoassaan ollut paketoituna jääkaappiin niin ettei saanut mies kurkkia.

Huomenna mun tekee mieli ostaa sitä kuohuvaa ja korkata meille. Kattoo nyt.

oli mulla sittenkin parempaa kuvaa mun pyörästä tallessa :))