musta tuntuu että tähän risukasaan ehkä paistais tänään vähän aurinko.
muutama paperisota, useita puhelinsoittoja, ja mä luulen että se on siinä !
Pienistä iloista, suruista, stressistä, ikävästä, rakkaudesta, ystävyydestä. Elämästä.
13.1.2011
aamu
noni, ensimmäinen kuuden-herätys.
ihan vielä tässä vaiheessa ei niin väsy ole kuin yleensä ollut, ja herääminen ei ollut ihan niin vaikeaa kun oisi kuvitellut... uni tullut kuitenkin vasta joskus 3 jälkeen. jaksoin keittää meille aamupuurot ja -kahvit, ja hetkisen aion kohta katsella frendejä vaikka ennenkuin otan päikkärit.
päikkärit on pakko ottaa, vaikkei mukama väsyttäisi.. muuten sitä on niin pirun kiukkuinen viimestään 14 aikaa, ettei päivästä tule yhtään mitään... ja tänään pitäisi jaksaa olla sosiaalinenkin.
tavallaan tekisi mieli huudattaa hieman musiikkia ja laittaa itsensä ihmiseksi, mutta kello on kuitenkin vasta 7, ja täällä vielä nukutaan, ja kuitenkin torkun vähintään vähän ennen kuin liikun yhtään minnekään... eli ei vielä.
otin eilen mun frendit-boksin mukaan. tuli hassu kiva fiilis kun illalla hörpin lattea katsellen frendejä.
ei mulla muutta. paitsi mun tekee vähän mieli kuvata.
ihan vielä tässä vaiheessa ei niin väsy ole kuin yleensä ollut, ja herääminen ei ollut ihan niin vaikeaa kun oisi kuvitellut... uni tullut kuitenkin vasta joskus 3 jälkeen. jaksoin keittää meille aamupuurot ja -kahvit, ja hetkisen aion kohta katsella frendejä vaikka ennenkuin otan päikkärit.
päikkärit on pakko ottaa, vaikkei mukama väsyttäisi.. muuten sitä on niin pirun kiukkuinen viimestään 14 aikaa, ettei päivästä tule yhtään mitään... ja tänään pitäisi jaksaa olla sosiaalinenkin.
tavallaan tekisi mieli huudattaa hieman musiikkia ja laittaa itsensä ihmiseksi, mutta kello on kuitenkin vasta 7, ja täällä vielä nukutaan, ja kuitenkin torkun vähintään vähän ennen kuin liikun yhtään minnekään... eli ei vielä.
otin eilen mun frendit-boksin mukaan. tuli hassu kiva fiilis kun illalla hörpin lattea katsellen frendejä.
ei mulla muutta. paitsi mun tekee vähän mieli kuvata.
12.1.2011
Marathon d'entrée
Meinasin ensin että voisin hidastaa vähän kirjoitustahtia kun nyt tullut joka päivä tyyliin kaksi tekstiä tai enemmänkin kun sitä vaan on... Mutta sit mietin toiseen kertaan... mitä väliä ?
Mun asenne kaikessa on loistava, mä tiedän. Tietylle päälle sattuessa kaikki on mulle hälläväli.
Muistin taas, tai oikeastaan jo parina päivänä ollut mielessä että loin tän blogin sillä että varsinkin huonoina päivinä kirjais jotain hyvää ylös etteivät olisi aivan läpipaskoja... Mutta nyt kun tätä blogia selaa... Mulla ainakaan ei kovin positiivinen fiilis jää ( ? ) Vähän ehkä pitäis ottaa kiinni.
huom, tarkoituksella kahteen otteeseen sama.
sit taas saa ihan pikkasen valittaa, eikö ?
en ole aamuihminen, en ollenkaan. enkä ikinä ole sietänyt jos jonkun kanssa nukkumaan mennessä on sovittu että huomenna herätään sitten ajoissa ja loppuenlopuksi huomenna sitten huomaan että olen yksin ajoissa hereillä ja toinen ei tee herätäkseen mitään liikkeitä, ja ärisee vaan jos jotain uskaltaa sanoa...
joskus oli kausi kun siskoni oli mestari tässä ( anteeksi nyt jos silmiisi tämä osuu, mutta tää on todella ollut nuoruudessamme yksi kaikista kuluttavampia ;o ) ja ajoi mut raivon partaalle... kuitenkin joka ikinen kerta kun mulle vannotettiin että kyllä joo mä herään sun kanssa ajoissa sitten että saadaan hoidettua, ja aamulla itse toimin kiukkuisena tietäen että toinen ei aio herätä kun 10 krt on pyytänyt että heräisitkö kun kerta sovittiin, ja itse saa itsekseen sitten hoitaa sen mitä yhdessä on puhuttu tekevämme... kuitenkin aina se seuraava kerta ' heräTÄÄN YHDESSÄ huomenna ajoissa sitten että YHDESSÄ hoidetaan tämä asia '. minä tyhmä sinisilmäisenä uskoin, ja taas aamu oli kiukkuinen.
olen ehkä pikkusen turhan pikkutarkka, mutta kyllä edelleenkin kiukkuunnun jos huomaan että puheista huolimatta joudun yksin heräämään, yksin tekemään aamupalan... kai siinä aika isona osana on sekin etten tykkää herätellä ihmisiä, saati sitten odottaa että joku herää jos itse siihen mennessä on ehtinyt olla pari tuntia jo hereillä ja toinen valittaa että väsyttää tjsp.
puhuinko joskus ennen vuodenvaihdetta siitä että vuodenvaihteen jälkeen alkaa uusi elämä ? joka alkaa siitä että mulle henk koht haitalliset ihmiset katkotaan pois mun elämästä ? .. no puhuin tai en, samase.... ei mun näköjään itse tarvi ketään alkaa leikkelee mun elämästä, kun itse ovat leikelleet mut heidän elämistä :'D surkuhupaisaa.. ei sillä, en ole semmoinen ihminen jonka tästä esim pitäisi saada krediitit itselleen, lähinnä se että pääasia että tämmöisistä pääsee, johan näitä mun elämässä onkin ihan jaettavaksi asti ollut niin monia vuosia etten edes osaa laskea. mutta tavallaan se että mut leikataan elämästä sanomatta mitään, kun itse meinasin nämä leikata elämästäni kertoen syyn kuitenkin, sillä että ehkä oppisivat jotain.. okei toi ehkä kuulosti kamalalta... mutta tarkoittaen lähinnä että pikkasen valaisten että esim ystävää kohtaa ei ole reilua käyttäytyä näin. eikä sillä että katoaa vaan elämästä, so long suckers.
tänään olisi tarkoitus purkaa yksi hylly. huvittais, ei ollenkaan. mutta tavallaan sitten taas.. haluais mahd paljon saada tehtyä kun selkeästi en aio tuolla enää oleilla.
Mun asenne kaikessa on loistava, mä tiedän. Tietylle päälle sattuessa kaikki on mulle hälläväli.
Muistin taas, tai oikeastaan jo parina päivänä ollut mielessä että loin tän blogin sillä että varsinkin huonoina päivinä kirjais jotain hyvää ylös etteivät olisi aivan läpipaskoja... Mutta nyt kun tätä blogia selaa... Mulla ainakaan ei kovin positiivinen fiilis jää ( ? ) Vähän ehkä pitäis ottaa kiinni.
- tykkääntykkääntykkään tästä perheestä.
- olen vihdoin pitkästä aikaan ainakin ulkoisesti tyytyväinen blogiini
- onko se talvi, kevään tulo, talven loppu vai mikä kun selkeästi 'kuihdun' niin että housut saa vyöllä köyttää etteivät tipu ja tippuu silti ?
- tykkään tosta mun miehestä.
- saatiin muutama päivä lisää 'lomaa'
- säikähdykset, pelot, kauhut jäi maanantaihin, eikä tullu enää takasi
- atm elän(vaikken asu) sellaisessa paikassa missä viihdyn ( vihdoin... johan siihen n5v menikin ! )
- ystävällä minua odottaa videokamera ( josta hieman joutuu maksaa, mutta koska raha tulee, raha menee, niin tämä on kuitenkin plussissa )
- KEVÄT TULEE ... - kesä tulee.
- mun koneella on tonneittain kuvia joita selaamalla tulee onnellinen olo.
- tykkään tosta mun miehestä.
huom, tarkoituksella kahteen otteeseen sama.
sit taas saa ihan pikkasen valittaa, eikö ?
en ole aamuihminen, en ollenkaan. enkä ikinä ole sietänyt jos jonkun kanssa nukkumaan mennessä on sovittu että huomenna herätään sitten ajoissa ja loppuenlopuksi huomenna sitten huomaan että olen yksin ajoissa hereillä ja toinen ei tee herätäkseen mitään liikkeitä, ja ärisee vaan jos jotain uskaltaa sanoa...
joskus oli kausi kun siskoni oli mestari tässä ( anteeksi nyt jos silmiisi tämä osuu, mutta tää on todella ollut nuoruudessamme yksi kaikista kuluttavampia ;o ) ja ajoi mut raivon partaalle... kuitenkin joka ikinen kerta kun mulle vannotettiin että kyllä joo mä herään sun kanssa ajoissa sitten että saadaan hoidettua, ja aamulla itse toimin kiukkuisena tietäen että toinen ei aio herätä kun 10 krt on pyytänyt että heräisitkö kun kerta sovittiin, ja itse saa itsekseen sitten hoitaa sen mitä yhdessä on puhuttu tekevämme... kuitenkin aina se seuraava kerta ' heräTÄÄN YHDESSÄ huomenna ajoissa sitten että YHDESSÄ hoidetaan tämä asia '. minä tyhmä sinisilmäisenä uskoin, ja taas aamu oli kiukkuinen.
olen ehkä pikkusen turhan pikkutarkka, mutta kyllä edelleenkin kiukkuunnun jos huomaan että puheista huolimatta joudun yksin heräämään, yksin tekemään aamupalan... kai siinä aika isona osana on sekin etten tykkää herätellä ihmisiä, saati sitten odottaa että joku herää jos itse siihen mennessä on ehtinyt olla pari tuntia jo hereillä ja toinen valittaa että väsyttää tjsp.
puhuinko joskus ennen vuodenvaihdetta siitä että vuodenvaihteen jälkeen alkaa uusi elämä ? joka alkaa siitä että mulle henk koht haitalliset ihmiset katkotaan pois mun elämästä ? .. no puhuin tai en, samase.... ei mun näköjään itse tarvi ketään alkaa leikkelee mun elämästä, kun itse ovat leikelleet mut heidän elämistä :'D surkuhupaisaa.. ei sillä, en ole semmoinen ihminen jonka tästä esim pitäisi saada krediitit itselleen, lähinnä se että pääasia että tämmöisistä pääsee, johan näitä mun elämässä onkin ihan jaettavaksi asti ollut niin monia vuosia etten edes osaa laskea. mutta tavallaan se että mut leikataan elämästä sanomatta mitään, kun itse meinasin nämä leikata elämästäni kertoen syyn kuitenkin, sillä että ehkä oppisivat jotain.. okei toi ehkä kuulosti kamalalta... mutta tarkoittaen lähinnä että pikkasen valaisten että esim ystävää kohtaa ei ole reilua käyttäytyä näin. eikä sillä että katoaa vaan elämästä, so long suckers.
tänään olisi tarkoitus purkaa yksi hylly. huvittais, ei ollenkaan. mutta tavallaan sitten taas.. haluais mahd paljon saada tehtyä kun selkeästi en aio tuolla enää oleilla.
11.1.2011
photographie
Kevät on joka päivä aina vaan lähempänä. Tykkään ! Kohta voin taas kaivaa kamerani lähestulkoon talviunilta, ja lähteä uloskin kuvailemaan ilman että tarvitsee jalustaa edes miettiä ( niin unelma kun se olisikin, ja jokin päivä se vielä on mun, kunhan saan aikaseksi, samalla noihin molempiin objekteihin pitäisi jaksaa uv-suojat hankkia... ) Vieläkö muuten valokuvausliikkeet puhdistavat ilmaiseksi / lähes ilmaiseksi järjestelmäkamerat ?
Ja mä haluan päästä käsiksi mun kovikseen... Ois pitänyt ottaa mukaan se, kun tarkemmin ajattelee... Sinne on jäänyt piiloon varmasti niin paljon aarteita etten edes muista.. Toki semmoisiakin missä on esim netissä kuva-albumeissa, mutta myös semmoisia mitä ei ole ikinä julkaissut minnekään.
Pitäis ehkä tavallaan lopettaa valokuvablogien selailu, tms... Saatanan alemmuudentunne hiipii taas oikein vauhdilla, muutenkin kaikessa.
Tänään taitaa olla ensimmäinen aamu moneen aikaan kun on herätty ja noustu ylös ennen 15. varmasti iso kiitos valvomiselle tästä, kuitenkin jos ois malttanu päikkärit pitää vain muutamassa tunnissa, ois varmaan herääminen toiminu vieläkin paremmin... Mutta sit sitä olisi ollut niin kiukkuinen ym, etten edes ottanut vaihtoehdoksi että olisi vähemmän nukkunut.
Pää lyö tyhjää.
Ja mä haluan päästä käsiksi mun kovikseen... Ois pitänyt ottaa mukaan se, kun tarkemmin ajattelee... Sinne on jäänyt piiloon varmasti niin paljon aarteita etten edes muista.. Toki semmoisiakin missä on esim netissä kuva-albumeissa, mutta myös semmoisia mitä ei ole ikinä julkaissut minnekään.
Pitäis ehkä tavallaan lopettaa valokuvablogien selailu, tms... Saatanan alemmuudentunne hiipii taas oikein vauhdilla, muutenkin kaikessa.
Tänään taitaa olla ensimmäinen aamu moneen aikaan kun on herätty ja noustu ylös ennen 15. varmasti iso kiitos valvomiselle tästä, kuitenkin jos ois malttanu päikkärit pitää vain muutamassa tunnissa, ois varmaan herääminen toiminu vieläkin paremmin... Mutta sit sitä olisi ollut niin kiukkuinen ym, etten edes ottanut vaihtoehdoksi että olisi vähemmän nukkunut.
Pää lyö tyhjää.
10.1.2011
yö
Valvottiin viime yö.
Loistava idea oli viettää yö erinäisten LGBT-elokuvien parissa, kun sarja loppui toissailtana. Katsottiin mm. Another gay movie, joka muuten oli niin perseestä että ihan meinasi hauska olla jopa... Aivan järkyttävää, aivotonta paskaa. I love you Phillip Morris, joka oli niin loisto kun sen ajattelikin olevan, yllättävän hyvin sopii Jim Carrey tuohon rooliin. Ja I now procounce you Chuck and Larry, joka vaikka nähty jo moneen kertaan, jaksaa silti huvittaa...
Aamuyöstä ensin meinasi iskeä väsy, mutta kun jo 6 aikaan pystyttiin nousta ylös keittämään kahvia, niin ettei tarvinnut miettiä herättävänsä muita, sitä sitten piristyikin... 11 jälkeen on pätkittäisille päikkäreille päässy, parin tunnin päästä siitä kusettanut koiran, ja sit viel hetkeks nukkumaan.. Nyt taas ei tarvitse kauaa oleskella että ihan yöunille pääsee.
Ehkä vika näin jännä päivä moneen aikaan, toivottavasti ainakin. Viimeisen viikon aikana ehtinyt olla niin paljon jännää joka päivä, että saa vähänse riittää. Sit vois olla paluu pikkuhiljaa normielämään, ja luulen että voi huokaista.
Loistava idea oli viettää yö erinäisten LGBT-elokuvien parissa, kun sarja loppui toissailtana. Katsottiin mm. Another gay movie, joka muuten oli niin perseestä että ihan meinasi hauska olla jopa... Aivan järkyttävää, aivotonta paskaa. I love you Phillip Morris, joka oli niin loisto kun sen ajattelikin olevan, yllättävän hyvin sopii Jim Carrey tuohon rooliin. Ja I now procounce you Chuck and Larry, joka vaikka nähty jo moneen kertaan, jaksaa silti huvittaa...
Aamuyöstä ensin meinasi iskeä väsy, mutta kun jo 6 aikaan pystyttiin nousta ylös keittämään kahvia, niin ettei tarvinnut miettiä herättävänsä muita, sitä sitten piristyikin... 11 jälkeen on pätkittäisille päikkäreille päässy, parin tunnin päästä siitä kusettanut koiran, ja sit viel hetkeks nukkumaan.. Nyt taas ei tarvitse kauaa oleskella että ihan yöunille pääsee.
Ehkä vika näin jännä päivä moneen aikaan, toivottavasti ainakin. Viimeisen viikon aikana ehtinyt olla niin paljon jännää joka päivä, että saa vähänse riittää. Sit vois olla paluu pikkuhiljaa normielämään, ja luulen että voi huokaista.
9.1.2011
aussi longtemps que je me demande
Mua vähän kyllästyttää mun blogin ulkoasu... Tekisi mieli tehdä sille jotain, mutta en osaa keksiä mitä, ja kun aina tällaisten layouttejen kanssa on ongelmana se että en saa kuitenkaan sitä mieleiseksi... Kuitenkin aina jokin jää häiritsemään, ja jos on idea mitä tahdon ulkoasulle tehdä, se vaan ei toimi... Joko se ei näytä hyvälle, tai sitten se ei näytä sille mitä idea on ollut. Sit se menee siihen, kun rupeen layoutin kanssa sähläämään, löydän jotain jolle annan periksi muutamaksi hetkeksi, mutta sitten taas päivien tai viikkojen kuluttua alkaa kyllästyttämään ja tahdon taas uutta. Selkeästi jonkun pitäisi tehdä mulle layout jotten raaskisi muuttaa / poistaa sitä :D
Unirytmi on edelleen aivan perseellään. Herätään 15-16 aikaan, mennään nukkumaan 4-7 aikaan, mutta toisaalta tälle kaikelle on sentäs kerrankin hyvä syy. Huomenna kuitenkin pitää olla hereillä 8 aikaan, mutta sen jälkeen sitä voikin taas alkaa suunnittelee unirytmin kuntoon laittoa.
Tänään 'aamulla' siis huom 15 aikaan, on ollut ihana herätä siihen kun on ollut niin hiljaista. Kai sitä on ihan oikeasti aamulla ollut niin sikeässä unessa, ettei ole mölyyn herännyt, mutta todella oli ihana tunne herätä niin ettei heti herätessä tarvitse hermostua. Ja on paljon levänneempi olo kun heti 'aamusta' ei tarvitse kuunnella mitään.
Mun korvat on ilmeisesti tosi herkät tai muuta, kun yhtään liikaa ääntä, ja hermostun / stressaannun tosi helposti.
Plussakelit ! <3 Olipa ihana käydä ovella tupakalla, kun maahan vilkaistessa, alkaa jo näkyä maa lumen alta. Tykkään !
Näin viime yönä pitkästä aikaan unta. Uni oli outo, mutta siitä tuli hyvä olo.
Musta tuntuu että oltais rakastuttu uudelleen. Ollaan seurusteltu vuosia, pian on vuosipäivä, ja aina hetkittäin sitä jotenkin toisessa huomaa semmoisia asioita jotka eivät ole käyneet arkipäiväksi, jos niin voisi sanoa. Sitä tuntee toisen niin läpikotaisin, mutta välillä tulee iloisiakin yllätyksiä. Juteltiin eilen sitä kuinka kauan ollaan seurusteltu, mistä kaikki alkoi ja ihmeteltiin yhdessä samalla sitä ettei meillä ole ollut kriisejä. Riitoja tottakai, mutta ei monia eikä isoja, ainoastaan yksi isompi riita, mutta ei sen enenpää. Puhuttiin siitä kuinka molemmat meistä uskoo että meidät tavallaan on tehty toisillemme.. Niin kornilta kun se kuulostaakin. Mutta molemmilla vahva usko siihen että jos ikinä tapahtuisi jotain että erottais, palattais kuitenkin yhteen... Ehkä tavallaan senkin takia ollaan kriiseiltä säästytty, kun molemmilla kuitenkin selkeästi mielessä mitä elämältä haluaa, ja molemmilla tavallaan tiedossa ettei meitä kovin helposti voi erottaa... Ollaan kasvettu yhteen tai jotain.
Unirytmi on edelleen aivan perseellään. Herätään 15-16 aikaan, mennään nukkumaan 4-7 aikaan, mutta toisaalta tälle kaikelle on sentäs kerrankin hyvä syy. Huomenna kuitenkin pitää olla hereillä 8 aikaan, mutta sen jälkeen sitä voikin taas alkaa suunnittelee unirytmin kuntoon laittoa.
Tänään 'aamulla' siis huom 15 aikaan, on ollut ihana herätä siihen kun on ollut niin hiljaista. Kai sitä on ihan oikeasti aamulla ollut niin sikeässä unessa, ettei ole mölyyn herännyt, mutta todella oli ihana tunne herätä niin ettei heti herätessä tarvitse hermostua. Ja on paljon levänneempi olo kun heti 'aamusta' ei tarvitse kuunnella mitään.
Mun korvat on ilmeisesti tosi herkät tai muuta, kun yhtään liikaa ääntä, ja hermostun / stressaannun tosi helposti.
Plussakelit ! <3 Olipa ihana käydä ovella tupakalla, kun maahan vilkaistessa, alkaa jo näkyä maa lumen alta. Tykkään !
Näin viime yönä pitkästä aikaan unta. Uni oli outo, mutta siitä tuli hyvä olo.
Musta tuntuu että oltais rakastuttu uudelleen. Ollaan seurusteltu vuosia, pian on vuosipäivä, ja aina hetkittäin sitä jotenkin toisessa huomaa semmoisia asioita jotka eivät ole käyneet arkipäiväksi, jos niin voisi sanoa. Sitä tuntee toisen niin läpikotaisin, mutta välillä tulee iloisiakin yllätyksiä. Juteltiin eilen sitä kuinka kauan ollaan seurusteltu, mistä kaikki alkoi ja ihmeteltiin yhdessä samalla sitä ettei meillä ole ollut kriisejä. Riitoja tottakai, mutta ei monia eikä isoja, ainoastaan yksi isompi riita, mutta ei sen enenpää. Puhuttiin siitä kuinka molemmat meistä uskoo että meidät tavallaan on tehty toisillemme.. Niin kornilta kun se kuulostaakin. Mutta molemmilla vahva usko siihen että jos ikinä tapahtuisi jotain että erottais, palattais kuitenkin yhteen... Ehkä tavallaan senkin takia ollaan kriiseiltä säästytty, kun molemmilla kuitenkin selkeästi mielessä mitä elämältä haluaa, ja molemmilla tavallaan tiedossa ettei meitä kovin helposti voi erottaa... Ollaan kasvettu yhteen tai jotain.
8.1.2011
loma vs arki
Täähän on erikoista, 3 päivää kun viimeksi olen kirjoittanut. Toisaalta tänä aikana kyllä ei ole tapahtunut mitään miksi kirjoittais, tai lähinnä just sillä kun mitä on tapahtunut, niin niistä ei kirjoteta.
Unirytmin kääntämisestä ei tullut mitään. Tavallaan henk koht itse pystyisi siihen että ajoissa nukkumaan ja ajoissa ylös, mutta niin. Kun toinen kerta nukkumaan jää ja itsel ei ole mitään syytä ajoissa nousta ylös, jää itsekin nukkumaan... Tai yrittää ainakin, nukahtaa sitten kun hiljenee.
Mistä tota lunta riittää ? Koko ajan vaan tulee lisää ja lisää, eikö voisi pikkuhiljaa loppua ? Olen niin kesäihminen että sen lisäksi kun muutenkin koko talvi ärsyttää, inhottaa ja turhauttaa, ja kun vuosi on jo vaihtunut, saisi kevät pikkuhiljaa tulla ja tehä kesälle tilaa, niin sitten tuo lumentulo vaan jatkuu ja jatkuu.
Hiljainen viime viikko on ollut. Tiistaina synttärikakun tekoa, mutta sen jälkeen sitä onkin antanut itselleen luvan olla taas niin antisosiaalinen kuin huvittaa... Onneksi tavallaan tuo melko helppoakin on kun muhun vissiin ei ole helppo pitää yhteyttä, tai sitten muutenvain puhelin soi vaan jos puhelinmyyjä soittaa, tai sit miehen isä että mitä halutaan syödä.
Kyl pikkasen ollaan ihmisen ilmoilla oltu, vähän käyty juoruumassa ja ajelemassa, ihan ettei täysin eristäydytä.
Ensi viikosta sitten taas alkaisi arki, tai siis munhan päivät jatkuu muutoin samanlaisina paitsi unirytmi korjaantuu ja aamupalan syöntiin taas pitää opetella, mutta muuten. Tähän väliin vissiin oisi kohteliasta kysyä että miten on ihmisten lomat mennyt ? Tai miltä kouluun / töihin / arkeen palaaminen tuntuu ? Mun on pakko sanoa että musta on tavallaan kiva että loma loppuu. Arki alkaa. En esimerkiksi ikinä mikään viikonloppuihminen ole ollut. Siinä kun ihmiset on hehkuttanu perjantaita tai lauantaita että onpa ihanaa kun on viikonloppu, on lähinnä itsellä pyöriny mielessä että mikä siinä nyt niin ihanaa on ? Huom, silloinkin kun on duunissa ollut. Tavallaan itsellä, semmoiset asiat mitkä tekisi viikonlopusta kivan, on semmoisia mitä voi hyvin arkenakin tehdä, jolloin viikonloppu on kasa päiviä siinä missä arkikin. Loma on eriasia silloin kun ihan 'lomailee'. En tiedä. Mutta kuten sanoin, on arki tähän taloon tervetullut.
Eipä mulla vissiin oikeasti mitään oleellista ollut.
Unirytmin kääntämisestä ei tullut mitään. Tavallaan henk koht itse pystyisi siihen että ajoissa nukkumaan ja ajoissa ylös, mutta niin. Kun toinen kerta nukkumaan jää ja itsel ei ole mitään syytä ajoissa nousta ylös, jää itsekin nukkumaan... Tai yrittää ainakin, nukahtaa sitten kun hiljenee.
Mistä tota lunta riittää ? Koko ajan vaan tulee lisää ja lisää, eikö voisi pikkuhiljaa loppua ? Olen niin kesäihminen että sen lisäksi kun muutenkin koko talvi ärsyttää, inhottaa ja turhauttaa, ja kun vuosi on jo vaihtunut, saisi kevät pikkuhiljaa tulla ja tehä kesälle tilaa, niin sitten tuo lumentulo vaan jatkuu ja jatkuu.
Hiljainen viime viikko on ollut. Tiistaina synttärikakun tekoa, mutta sen jälkeen sitä onkin antanut itselleen luvan olla taas niin antisosiaalinen kuin huvittaa... Onneksi tavallaan tuo melko helppoakin on kun muhun vissiin ei ole helppo pitää yhteyttä, tai sitten muutenvain puhelin soi vaan jos puhelinmyyjä soittaa, tai sit miehen isä että mitä halutaan syödä.
Kyl pikkasen ollaan ihmisen ilmoilla oltu, vähän käyty juoruumassa ja ajelemassa, ihan ettei täysin eristäydytä.
Ensi viikosta sitten taas alkaisi arki, tai siis munhan päivät jatkuu muutoin samanlaisina paitsi unirytmi korjaantuu ja aamupalan syöntiin taas pitää opetella, mutta muuten. Tähän väliin vissiin oisi kohteliasta kysyä että miten on ihmisten lomat mennyt ? Tai miltä kouluun / töihin / arkeen palaaminen tuntuu ? Mun on pakko sanoa että musta on tavallaan kiva että loma loppuu. Arki alkaa. En esimerkiksi ikinä mikään viikonloppuihminen ole ollut. Siinä kun ihmiset on hehkuttanu perjantaita tai lauantaita että onpa ihanaa kun on viikonloppu, on lähinnä itsellä pyöriny mielessä että mikä siinä nyt niin ihanaa on ? Huom, silloinkin kun on duunissa ollut. Tavallaan itsellä, semmoiset asiat mitkä tekisi viikonlopusta kivan, on semmoisia mitä voi hyvin arkenakin tehdä, jolloin viikonloppu on kasa päiviä siinä missä arkikin. Loma on eriasia silloin kun ihan 'lomailee'. En tiedä. Mutta kuten sanoin, on arki tähän taloon tervetullut.
Eipä mulla vissiin oikeasti mitään oleellista ollut.
 |
| Selailin kuvia, löysin tällaisen. Loppukesältä tai alkusyksyltä, miten sen ottaa, sen verran ehtinyt ilmat viiletä että leggarit tai sukkahousut näyttää olevan, mutta tuona samana iltana on kuitenkin uimassa käyty ettei ihan kauhean kylmä vielä ole ollut. Jokin tässä kuvassa kuitenkin taas niin että tykkään. |
5.1.2011
4.1.2011
en keksi mitään kivaa otsikkoa :'(
Järkyttävä väsymys.
Vaikka ollaan suhteellisen ajoissa käyty eilen unille, ja melko pitkät unet nukuttu vaikka pari tuntia tuota miestä aikasemmin nousin keittämään kahvia ja aamupuuhiin.
Tavallaan isoin väsy varmasti johtuu kun ehdin jo panikoida pikkasen mitä tästä päivästä tulee. Jos päivästä olisi tullut sellainen kun kaikista eniten oisi voinut kuvitella, tarvisin tällä hetkellä rauhoittavia. Kuitenkin, yllätyn itsekin kun sanoin, mun päivä meni TOSI yllättävän hyvin.
Ja toiseks väsy johtuu kun juoksin rappusia monia kertoja ylös ja alas ja takas ylös ja alas roudaamassa painavia jätesäkkejä.
Pakkasin kaikki tavarani joita en idässä tarvitse ( eli tavallaan kaiken mitä omistan, kun siellä en kuitenkaan aikaa tule varmaan enää ikinä viettämään ) jätesäkkeihin ja laatikoihin, pois tieltä kellariin. Muutamia tunteja, varmaankin n 4-5 jaksoin pakata ja juosta ylös alas, ja pakko olla pikkasen ylpee itsestään miten paljon sain aikaseksi ! Tarkotus vielä tällä viikolla käydä jatkamassa että mahdollisimman nopeasti saan tavarani siihen kuntoon että voin rauhoittua.
Olen niiiiiin innoissani että pääsen ystävälle huomenna tekemään synttärikakkua ! Hitto !! Aina niin kauan kun on asuttu sisarusten kanssa saman katon alla, olen kaikkina synttäreinä sisaruksille, ja varmaan vanhemmilleki muutaman vuoden ajan, ja itseasiassa myös äitini vanhemmille monena vuonna tehnyt synttärikakut, ja sisareni muksuille synttärikakut melkein kaikki 4 vuotta, ja ristiäiskakut+hääkakut viime vuoden keväällä siskolleni. Nyt kun ei sisaruksille enää tee, eikä ole vanhempia tai isovanhempia joille tehdä, ja pikkusille tekeminen on niin satunnaista, niin tuntuu että olisi ikuisuus kun viimeksi olisi tehnyt mitään kivaa.
Viime vuonna samalle ystävälle tehtiin porkkanakakku, (... ja siitä tuli niin upea että mun on pakko kaivaa, onko siitä kuvaa tallella että voin näyttää )
Vaikka ollaan suhteellisen ajoissa käyty eilen unille, ja melko pitkät unet nukuttu vaikka pari tuntia tuota miestä aikasemmin nousin keittämään kahvia ja aamupuuhiin.
Tavallaan isoin väsy varmasti johtuu kun ehdin jo panikoida pikkasen mitä tästä päivästä tulee. Jos päivästä olisi tullut sellainen kun kaikista eniten oisi voinut kuvitella, tarvisin tällä hetkellä rauhoittavia. Kuitenkin, yllätyn itsekin kun sanoin, mun päivä meni TOSI yllättävän hyvin.
Ja toiseks väsy johtuu kun juoksin rappusia monia kertoja ylös ja alas ja takas ylös ja alas roudaamassa painavia jätesäkkejä.
Pakkasin kaikki tavarani joita en idässä tarvitse ( eli tavallaan kaiken mitä omistan, kun siellä en kuitenkaan aikaa tule varmaan enää ikinä viettämään ) jätesäkkeihin ja laatikoihin, pois tieltä kellariin. Muutamia tunteja, varmaankin n 4-5 jaksoin pakata ja juosta ylös alas, ja pakko olla pikkasen ylpee itsestään miten paljon sain aikaseksi ! Tarkotus vielä tällä viikolla käydä jatkamassa että mahdollisimman nopeasti saan tavarani siihen kuntoon että voin rauhoittua.
Olen niiiiiin innoissani että pääsen ystävälle huomenna tekemään synttärikakkua ! Hitto !! Aina niin kauan kun on asuttu sisarusten kanssa saman katon alla, olen kaikkina synttäreinä sisaruksille, ja varmaan vanhemmilleki muutaman vuoden ajan, ja itseasiassa myös äitini vanhemmille monena vuonna tehnyt synttärikakut, ja sisareni muksuille synttärikakut melkein kaikki 4 vuotta, ja ristiäiskakut+hääkakut viime vuoden keväällä siskolleni. Nyt kun ei sisaruksille enää tee, eikä ole vanhempia tai isovanhempia joille tehdä, ja pikkusille tekeminen on niin satunnaista, niin tuntuu että olisi ikuisuus kun viimeksi olisi tehnyt mitään kivaa.
Viime vuonna samalle ystävälle tehtiin porkkanakakku, (... ja siitä tuli niin upea että mun on pakko kaivaa, onko siitä kuvaa tallella että voin näyttää )
 |
| porkkanakakku... |
 |
| porkkanoilla. ( ei löydetty oranssia elintarvikeväriä, eikä oranssia marsipaania, ja jostain piti porkkanoihin keksiä oranssi väri... Onneksi keksittiin että nonparelleilla hyvin saa oranssia väriä meidän pieniin porkkanoihin ! ) |
3.1.2011
2.1.2011
Unirytmin kääntäminen
Ollaan koko loma kekkuloitu hereillä joka yö vielä 2-5 välillä, ja eilen herättiin klo 16 paikkeilla kun päästiin joskus 5 aikaan aamusta nukkumaan. Siinä heräillessä sitten päätettiin että nyt käännetään unirytmi takas raiteilleen, ettei viikon päästä sitten kuuden herätykset iske nyrkillä naamaan.
Miten se tapahtuu ?
Noh, meidän tapauksessa se tapahtuu siten että valvotaan yö tehden yöllä parin tunnin lenkkiä ihan muutenvaan, lukuisten teekuppien, muutaman punaviinitilkan, pitsan rippeiden ja sarjan parissa.
Monesti on kironnut että on ollut tosi tyhmä kun tuota valvomista joskus harrastanut ihan muutenvaan..Huvin vuoksi... Ja siitä syystä tuo päätös tavallaan jossain vaiheessa väsyn tullessa alkoi arvelluttamaan... Mikään ei ole niin kamalaa kuin väsymys mikä menee yli. Kuitenkin aina väsyn hieman hiipiessä keitettiin teetä, ja siten nujerrettiin yliväsymys, jaksettiin valvoa ja kun kello oli tarpeeksi, napattiin koira mukaamme ja mentiin katselemaan nousevaa aurinkoa, ja samalla pyörähdys ärrällä hakemaan piristystä.
Vasta 11 aikaan on niin kovasti väsy iskenyt että piti hetken päikkärit ottaa, ja kahden aikaan uudelleen kun ei vaan jaksanut keksiä tekemistä, tai keskittyä sarjaan.
Päässä tavallaan pikkasen tuntuu että on valvonut, muisti rupee pätkii, tosi sekainen fiilis alkaa olla, ja tavallaan pahiten ehkä ettei ajatuksista saa pidettyä kii, vaan ne sujahtelee toistensa ohi uusiin niin nopeasti ettei itse pysy perässä.
Nyt pikkasen vielä kahvia että jaksaa tuon muutaman tunnin vielä valvoskella ja sit saa mennä yöunille ( <3 !! ), ja koska kun ajoissa pääsee nukkumaan, on suht ajoissa aamulla taas hereilläkin. Aika poikkeuksetta toimii !
Miten se tapahtuu ?
Noh, meidän tapauksessa se tapahtuu siten että valvotaan yö tehden yöllä parin tunnin lenkkiä ihan muutenvaan, lukuisten teekuppien, muutaman punaviinitilkan, pitsan rippeiden ja sarjan parissa.
Monesti on kironnut että on ollut tosi tyhmä kun tuota valvomista joskus harrastanut ihan muutenvaan..Huvin vuoksi... Ja siitä syystä tuo päätös tavallaan jossain vaiheessa väsyn tullessa alkoi arvelluttamaan... Mikään ei ole niin kamalaa kuin väsymys mikä menee yli. Kuitenkin aina väsyn hieman hiipiessä keitettiin teetä, ja siten nujerrettiin yliväsymys, jaksettiin valvoa ja kun kello oli tarpeeksi, napattiin koira mukaamme ja mentiin katselemaan nousevaa aurinkoa, ja samalla pyörähdys ärrällä hakemaan piristystä.
Vasta 11 aikaan on niin kovasti väsy iskenyt että piti hetken päikkärit ottaa, ja kahden aikaan uudelleen kun ei vaan jaksanut keksiä tekemistä, tai keskittyä sarjaan.
Päässä tavallaan pikkasen tuntuu että on valvonut, muisti rupee pätkii, tosi sekainen fiilis alkaa olla, ja tavallaan pahiten ehkä ettei ajatuksista saa pidettyä kii, vaan ne sujahtelee toistensa ohi uusiin niin nopeasti ettei itse pysy perässä.
Nyt pikkasen vielä kahvia että jaksaa tuon muutaman tunnin vielä valvoskella ja sit saa mennä yöunille ( <3 !! ), ja koska kun ajoissa pääsee nukkumaan, on suht ajoissa aamulla taas hereilläkin. Aika poikkeuksetta toimii !
2011
 |
| hei me heilutaan taas <3 |
1.1.2011
welcome 2011
mekin vähän juhlittiin eilen.
kaikista pienistä huolimatta oli tosi mukava vuodenvaihde... voisin melkein sanoa että paras tosi moneen vuoteen !
aika iso osa päivästä mulla meni kun puin, meikkasin ja laitoin tukkaa ( ja nostatin hyvällä musiikilla fiilistä ! ) kera karpalolonkeron, sit kun olin valmis ja pojat tuli ajelemasta, käytiin hetki ulkona katselemassa aikaisempia raketteja, ja tupakoijat tappamassa keuhkojaan että voi sitten rauhassa sisällä jatkaa.
sisälle tullessa alkoi odottelu, kera punaviinin... ja tässä on illan ensimmäinen miinus.. se että se odottelu kesti vissiin useita tunteja, jotka tuntui todella ikuisuudelta... ehdin punaviinipullon tuhota kokonaan kahta lasia lukuunottamatta, kun oli pakko säästää että yhdet lasit saadaan edes sitten kun saan tyttöseuraa.. tytöt kun osaa hyvää viiniä arvostaa, pojat ei.
kaheltatoista oli suunnitelma olla pihalla, joten juomien kanssa tuli pieni kiire. punaviinilasillisen sai kumota nopeasti että päästiin aloittamaan ilta kuohuvalla. viimeiset lasit saatiin taas tiheenpää tahtia hörppiä ettei olisi tullut kiire, ja viime tipassa piti vielä keksiä että voitais yhdet lasit vielä mansikkasidua ottaa... ja tuon kylmän ällöttävän lumen ja pakkasen sijaan suunnattiin kuitenkin baariin.. saivat mut puhuttua ympäri ja toisaalta olen ihan iloinen että saivat, baarissa tunnelma vaan nousi ja nousi.
eikä muuten itsellä mennyt rahaa ollenkaan kun ympäripuhujat lupautuivat maksamaan parit.
vielä baarista sen sijaan että oisi tultu kotiin syömään ja nukkumaan, päädyttiin hetkeksi vielä naapuriin istumaan... loppuenlopuksi ollaan 5 aikaan oltu kotona, ja lähempänä 6 päästy nukkumaan... tänään herätty sitten neljän paikkeilla, ja suunnitelmissa kahvin tai teen voimin valvoa ensi yö että saa unirytmin normaaliksi.
vuosi loppui paremmin kuin alkoi. heräsin suht pirteänä jopa aamulla joskus, mutta muutenvain jäin nukkumaan. sitten kun oikeasti herättiin, sain raivostuttavaa viestiä niin että mielessä kävi että oisi voinut vaan jäädä nukkumaan.
pikkasen kahvia ja rauhoittuminen ja aamupalaksi pitsaa.
koiran kanssa käytiin pienellä lenkillä, ja ihan suunnitelmissakin koko tämä päivä vaan koomailla.
kaikista pienistä huolimatta oli tosi mukava vuodenvaihde... voisin melkein sanoa että paras tosi moneen vuoteen !
aika iso osa päivästä mulla meni kun puin, meikkasin ja laitoin tukkaa ( ja nostatin hyvällä musiikilla fiilistä ! ) kera karpalolonkeron, sit kun olin valmis ja pojat tuli ajelemasta, käytiin hetki ulkona katselemassa aikaisempia raketteja, ja tupakoijat tappamassa keuhkojaan että voi sitten rauhassa sisällä jatkaa.
sisälle tullessa alkoi odottelu, kera punaviinin... ja tässä on illan ensimmäinen miinus.. se että se odottelu kesti vissiin useita tunteja, jotka tuntui todella ikuisuudelta... ehdin punaviinipullon tuhota kokonaan kahta lasia lukuunottamatta, kun oli pakko säästää että yhdet lasit saadaan edes sitten kun saan tyttöseuraa.. tytöt kun osaa hyvää viiniä arvostaa, pojat ei.
kaheltatoista oli suunnitelma olla pihalla, joten juomien kanssa tuli pieni kiire. punaviinilasillisen sai kumota nopeasti että päästiin aloittamaan ilta kuohuvalla. viimeiset lasit saatiin taas tiheenpää tahtia hörppiä ettei olisi tullut kiire, ja viime tipassa piti vielä keksiä että voitais yhdet lasit vielä mansikkasidua ottaa... ja tuon kylmän ällöttävän lumen ja pakkasen sijaan suunnattiin kuitenkin baariin.. saivat mut puhuttua ympäri ja toisaalta olen ihan iloinen että saivat, baarissa tunnelma vaan nousi ja nousi.
eikä muuten itsellä mennyt rahaa ollenkaan kun ympäripuhujat lupautuivat maksamaan parit.
vielä baarista sen sijaan että oisi tultu kotiin syömään ja nukkumaan, päädyttiin hetkeksi vielä naapuriin istumaan... loppuenlopuksi ollaan 5 aikaan oltu kotona, ja lähempänä 6 päästy nukkumaan... tänään herätty sitten neljän paikkeilla, ja suunnitelmissa kahvin tai teen voimin valvoa ensi yö että saa unirytmin normaaliksi.
vuosi loppui paremmin kuin alkoi. heräsin suht pirteänä jopa aamulla joskus, mutta muutenvain jäin nukkumaan. sitten kun oikeasti herättiin, sain raivostuttavaa viestiä niin että mielessä kävi että oisi voinut vaan jäädä nukkumaan.
pikkasen kahvia ja rauhoittuminen ja aamupalaksi pitsaa.
koiran kanssa käytiin pienellä lenkillä, ja ihan suunnitelmissakin koko tämä päivä vaan koomailla.
vuoden olisi parempi jatkua paremmin kuin se alkoi, tai mä en jaksa.
31.12.2010
2010
Tammikuu
Kävin matsissa ystävän kanssa, hajosin ihan urakalla muutamaankin otteeseen, etsin syitä elämään, useita tequilabileitä kaksin ystävän kera.
Helmikuu
Leffailtoja, ystävää, opin antamaan anteeksi ja rakastumaan uudelleen, opin myös päästämään irti. Sekainen kuukausi. Jumittelua ja L-Koodi maratonia.
Maaliskuu
Päiväreissua virossa, baareilua enemmän kuin koko aikuisikäni aikana, shoppailua melko paljon, Liisa Ihmemaassa, Mile High, Helsinki-kierros busseilla, näyttelyitä, kiukkuilua, panikointia haastattelusta.
Huhtikuu
Seinäkoristeena mm häissä ja ristiäisissä, lapsenvahtikeikkoja, häiden järjestämistä ( lähinnä kakut, leivonnaiset, tarjoilut ), kuntoutuskurssia.
Toukokuu
Oli vappu ja sai laittautua, pidettiin parhaimmat vappubileet ikinä, kurssilla suurin osa ajasta, kesän odottelua, suunnitelmia, äkä-maratonia, psykon lopetus, kiukkuja, piknikkejä ja paljon viiniä, ilmainen 3l tönikkä punaviiniä !, grillailua, synttäreitä<3, hampaan kanssa painimista, hammaslääkäriä kaikkine paniikkeineen.
Kesäkuu
Muuttoa, private tupareita, uimista paljon, viinejä vielä enemmän, tarkoitus oli suunnata ensin forssaan, sitten tampereelle, sitten kotkaan, mutta ajellen päädyttiin kuitenkin vain porvooseen, porvoossa pissalla ja siiderillä, vatsatauteja, ostin pyörän ( mutta en tähän hätään löydä kuvaa :<<< )
Heinäkuu
Oli pride <3, vietettiin paljon aikaa tyttöseurassa, paljon lisää piknikkejä auringossa, hyvää aikaa, paljon hyvää musiikkia hyvänä iltana, love it ! <3 ja melkein erottaa kuinka hyvin paloin tona päivänä. Harjoittelin paljon lisää myös puistossa<3, rakastuin aina vaan lisää, nautin kauhean paljon kesästä, odottelin kuun loppua.
Elokuu
MERIPÄIVÄT ! kotka <3, vietin viimeisiä päiviä puistossa, nautin kesän viimeisistä rippeistä ( tai niin luulin että kesä loppuu tähän ), suunnittelin omia synttäreitäni, vietettiin non-private-tupareita <3, lenkkeilyä, frendit-maratonia, ja huomasin ( / mulle huomautettiin ) mun kaventuneen TODELLA paljon ( kuvassa taidan olla about pienimmilläni moneen vuoteen, pyöräilin paljon.
Syyskuu
Sain synttärilahjaksi ystävän tarjoaman viroreissun, joten heti syyskuun ensimmäisillä viikoilla suunnattiin ystävän ja rakkaani kanssa viroon päiväreissulle juomaan ja hakemaan juomia, ostin ruskeat piilarit, ja nautittiin viimein kesän viimeisistä rippeistä viimeisin piknikein ja ulkona nautituin viinein, vähän myös pientä festaria mahtui syyskuulle, kurssi päättyi ja minut palkittiin stipendillä, suuntana oli vain eteenpäin. vähän mökkeiltiin.
Lokakuu
Kuukaudelta tosi heikosti kuvia tai merkintöjä kun olen idästä 'paennut' silloin, tequilaa lisää, duunin järkkäilyä, hiusten käsittelyä, epäonnistumisen tunteita paljon, kävelyreissuja illanistujaisten jälkeen paljon ( koska viimeisiin busseihin ei ole ehtinyt tai jaksanut ), homoilta !, unettomuutta, kiukkuja.
Marraskuu
Toteamus että puhelimessani toimii suurin osa sivuista netissä mitä käytän <3, poikaseuraa tosi paljon, kiukkuja, stressiä, sex and the city 2, päätös uuteen blogiin, bloggeriin päätynyt, elokuvan etsimistä, ärsyyntymisiä, talven lopun odottelua, melko epäsosiaalinen kuukausi jos tuota rakastani ei lasketa, erosin kirkosta.
Joulukuu
Pikkasen kuvailua, vuoden lopun odottelua, enemmän stressiä kuin ikinä ! tosi aikasin heräämisiä, unen takasin saamisia, ärsyyntymisiä ihmisiin ja asioihin, tosi paljon äkää ja 30 rockia, vähän turhankin usein hyviä syitä juomis / baarireissuille, vuodenvaihteen suunnittelua, periksiantamista, eväiden tekoa, opeteltiin syömään aamupuuroa, opittiin ja nyt ehkä unohdettu, tulevaisuussuunnitelmia melko paljon.
// edit. kuvat poistettu kun eivät näköjään toimineet.
Kävin matsissa ystävän kanssa, hajosin ihan urakalla muutamaankin otteeseen, etsin syitä elämään, useita tequilabileitä kaksin ystävän kera.
Helmikuu
Leffailtoja, ystävää, opin antamaan anteeksi ja rakastumaan uudelleen, opin myös päästämään irti. Sekainen kuukausi. Jumittelua ja L-Koodi maratonia.
Maaliskuu
Päiväreissua virossa, baareilua enemmän kuin koko aikuisikäni aikana, shoppailua melko paljon, Liisa Ihmemaassa, Mile High, Helsinki-kierros busseilla, näyttelyitä, kiukkuilua, panikointia haastattelusta.
Huhtikuu
Seinäkoristeena mm häissä ja ristiäisissä, lapsenvahtikeikkoja, häiden järjestämistä ( lähinnä kakut, leivonnaiset, tarjoilut ), kuntoutuskurssia.
Toukokuu
Oli vappu ja sai laittautua, pidettiin parhaimmat vappubileet ikinä, kurssilla suurin osa ajasta, kesän odottelua, suunnitelmia, äkä-maratonia, psykon lopetus, kiukkuja, piknikkejä ja paljon viiniä, ilmainen 3l tönikkä punaviiniä !, grillailua, synttäreitä<3, hampaan kanssa painimista, hammaslääkäriä kaikkine paniikkeineen.
Kesäkuu
Muuttoa, private tupareita, uimista paljon, viinejä vielä enemmän, tarkoitus oli suunnata ensin forssaan, sitten tampereelle, sitten kotkaan, mutta ajellen päädyttiin kuitenkin vain porvooseen, porvoossa pissalla ja siiderillä, vatsatauteja, ostin pyörän ( mutta en tähän hätään löydä kuvaa :<<< )
Heinäkuu
Oli pride <3, vietettiin paljon aikaa tyttöseurassa, paljon lisää piknikkejä auringossa, hyvää aikaa, paljon hyvää musiikkia hyvänä iltana, love it ! <3 ja melkein erottaa kuinka hyvin paloin tona päivänä. Harjoittelin paljon lisää myös puistossa<3, rakastuin aina vaan lisää, nautin kauhean paljon kesästä, odottelin kuun loppua.
Elokuu
MERIPÄIVÄT ! kotka <3, vietin viimeisiä päiviä puistossa, nautin kesän viimeisistä rippeistä ( tai niin luulin että kesä loppuu tähän ), suunnittelin omia synttäreitäni, vietettiin non-private-tupareita <3, lenkkeilyä, frendit-maratonia, ja huomasin ( / mulle huomautettiin ) mun kaventuneen TODELLA paljon ( kuvassa taidan olla about pienimmilläni moneen vuoteen, pyöräilin paljon.
Syyskuu
Sain synttärilahjaksi ystävän tarjoaman viroreissun, joten heti syyskuun ensimmäisillä viikoilla suunnattiin ystävän ja rakkaani kanssa viroon päiväreissulle juomaan ja hakemaan juomia, ostin ruskeat piilarit, ja nautittiin viimein kesän viimeisistä rippeistä viimeisin piknikein ja ulkona nautituin viinein, vähän myös pientä festaria mahtui syyskuulle, kurssi päättyi ja minut palkittiin stipendillä, suuntana oli vain eteenpäin. vähän mökkeiltiin.
Lokakuu
Kuukaudelta tosi heikosti kuvia tai merkintöjä kun olen idästä 'paennut' silloin, tequilaa lisää, duunin järkkäilyä, hiusten käsittelyä, epäonnistumisen tunteita paljon, kävelyreissuja illanistujaisten jälkeen paljon ( koska viimeisiin busseihin ei ole ehtinyt tai jaksanut ), homoilta !, unettomuutta, kiukkuja.
Marraskuu
Toteamus että puhelimessani toimii suurin osa sivuista netissä mitä käytän <3, poikaseuraa tosi paljon, kiukkuja, stressiä, sex and the city 2, päätös uuteen blogiin, bloggeriin päätynyt, elokuvan etsimistä, ärsyyntymisiä, talven lopun odottelua, melko epäsosiaalinen kuukausi jos tuota rakastani ei lasketa, erosin kirkosta.
Joulukuu
Pikkasen kuvailua, vuoden lopun odottelua, enemmän stressiä kuin ikinä ! tosi aikasin heräämisiä, unen takasin saamisia, ärsyyntymisiä ihmisiin ja asioihin, tosi paljon äkää ja 30 rockia, vähän turhankin usein hyviä syitä juomis / baarireissuille, vuodenvaihteen suunnittelua, periksiantamista, eväiden tekoa, opeteltiin syömään aamupuuroa, opittiin ja nyt ehkä unohdettu, tulevaisuussuunnitelmia melko paljon.
// edit. kuvat poistettu kun eivät näköjään toimineet.
 |
| maaliskuu, viroreissu |
 |
| huhtikuu, häät. |
 |
| kesäkuu, porvoo |
 |
| toukokuu, vappu |
 |
| heinäkuu, pride |
 |
| elokuu, meripäivät |
 |
| syyskuu, viro |
 |
| joulukuu, kuvailua |
adios 2010 !
Näin jotain unta, en tarkkaan muista mitä.
Mieleen jäi kuitenkin että käväsin bloggerissa, ja multa oli kadonnut yksi lukija.
Taas uv. Tänä vuonna kuitenkin varppina menee paremmin kuin viime vuonna... Viime vuotista ei edes tahdo ajatella.... Nyt täytyy myöntää että mulla on odotukset aika korkealla. Vähän kahvia ja ehkä jotain pientä aamupalaa, ja sit voi heittää vähän alkujuomia kylmään, ja sit saa alkaa laittautuu ja aloittelemaan. Juomien lisäksi näen tänään ihmistä jota en ole nähnyt tosi pitkään aikaan. Saan viimein pitkästä aikaan tyttöseuraa <3
Nyt pakko, niin kauan kun muistan, katsella sääennusteita, ja sit sitä kahvia varmaan pitäis mennä keittämään.
.. tulevasta vuodesta tulee varmasti parempi mitä mennyt vuosi on ollut.
Mieleen jäi kuitenkin että käväsin bloggerissa, ja multa oli kadonnut yksi lukija.
Taas uv. Tänä vuonna kuitenkin varppina menee paremmin kuin viime vuonna... Viime vuotista ei edes tahdo ajatella.... Nyt täytyy myöntää että mulla on odotukset aika korkealla. Vähän kahvia ja ehkä jotain pientä aamupalaa, ja sit voi heittää vähän alkujuomia kylmään, ja sit saa alkaa laittautuu ja aloittelemaan. Juomien lisäksi näen tänään ihmistä jota en ole nähnyt tosi pitkään aikaan. Saan viimein pitkästä aikaan tyttöseuraa <3
Nyt pakko, niin kauan kun muistan, katsella sääennusteita, ja sit sitä kahvia varmaan pitäis mennä keittämään.
.. tulevasta vuodesta tulee varmasti parempi mitä mennyt vuosi on ollut.
30.12.2010
29.12.2010
kuvia
 |
| vähän vielä aurinkoa. |
 |
| Suht yllättäen tuli kylmä ja lumet kun edelleenkin löytyy puita ja pensaita joissa vieläkin vihreät lehdet. Karua. |
 |
| Vihdoin löytyi tältäkin talvelta. Marraskuun loppua tai joulukuun alkua kun aurinkoa ei juurikaan näkynyt, piti ne hetket ikuistaa kun aurinko sen pienen hetken möllöttää kirkkaalla taivaalla. |
 |
| Kuva toissatalvelta, tai kevättä varmaan alkaa kohta olla kun on pukeutuminen jäänyt näyttävästi suht kevyeksi. Ikuinen lapsi. |
Vissiin kai jo aikasemmin jossain vaiheessa olen maininnut etten pidä talvesta. En pidä lumesta, en kylmästä, en joulusta, enkä tästä ikuisesta pimeydestä. Talvi tuntuu aina kestävän niin ikuisuuden.
 |
| ( en ole ehtinyt / onnistunut tänä talvena erityisemmin kameran kanssa kävellä, joten tämäkin kyseinen kuva on viime talvelta. ah yök mikä lumimyräkkä ) |
 |
| Toissa talvelta taitaa nämä olla. Melkein tekisi mieli jättää kertomatta näistä sen enenpää ja heittää palloa teille, kuka arvaa ensimmäisenä mitä nämä ovat ? ( teenkin niin.... sit jos ei arvauksia tule, niin jää kysymys avoimeksi ;) ) Nyt heittelehti kuvat näköjään ylös sitä mukaan kun lisäilin, pahoitteluni, mutta en jaksa nyt kyllä korjatakaan... Erityisemmin kuvat eivät kamalasti mihinkään liity yksityiskohtaisesti, joten ei kai sillä väliä. Kamalan vähän tullut kuluneen vuoden aikana kuvailtua ! Mitä selailen kuvakansioitani, on kai kesän aikana kuvannut 70% kaikista, ja loput talvella... Kuitenkin varmaankin viime kesänä kuvannut suunnilleen saman verran mitä tämän vuoden aikana yhteensä. Pitäiskö opetella ruotsi ja lähteä ruotsiksi opiskelemaan ? :'D |
28.12.2010
Voyage en train en Europe
Hii etusivuni kertoo että minulla on uusi lukija. Tervetuloa !!
Mua toisaalta aika suuresti ärsyttää taas kaikki, mutta jotenkin musta tuntuu omaa blogia silmäillessä että tästäkin blogista on tullut aika nega, vaikka alkuun oli tarkotus tänne huonoinakin päivinä keksiä jotain positiivista jokaiselle päivälle...
Nnoh, mitähän tälle päivälle olis positiivista.... Ah, olen suht myöhään saanut nukkua, melkein jopa pirteänä herännyt kun alakerrasta huudeltiin että jos noustaan nyt, saadaan kupilliset cappucinoa. No noustiin ylös. Oli herkkua <3 . Mitäs muuta.... Söin niin hyvää ruokaa että tekisi mieli vaan syödä lisää vaikka nälkä meni jo. ( toisaalta tää on myös vähän nega, koska haluan näyttää vuoden vaihteen hyvältä niissä vaatteissa mitä mukaani olen ottanut, ja tästä jos turvotaan, on pakko vaihtaa suunnitelmia ). Päivät taitaa pikkuhiljaa olla jo ihan pikkasen valoisampia ? Kello tulee kuitenkin jo neljä, ja vielä ei ole pimeää. Riittääkö tää, joko saa valittaa ?
Hell yeah.
Ensinnäkin. Toisesta paikasta vastatiin ' tällä kertaa valinta ei osunut sinuun ', no toisaalta, en kyllä olettanutkaan. Toisesta edelleen odotellaan vastausta mutta ei ole toiveet korkeella, paljon helpommin pettymyksen käsittelee kun kielteinen vastaus ei tule yllätyksenä ja myönteinen yllättää mukavasti.
Sitte uv. Meillä on pieniä suunnitelmia, ja tavallaan uskon että miten tahansa menee ni meillä on hauskaa.. Ainahan meillä on, kaikesta huolimatta. Kuitenkin. Vähän ehti yhdestä tietystä suunnitelmasta yllättyä, josta olisi pitänyt eilen kuulua soittoa että päästäis sopii enenpi, mutta kun soittoa ei tullut, luulen että mua alkaa vähän epäillyttää koko sopimus / suunnitelma... itsehän en soita siksi koska minun osin suunnitelma ei ole muuttunut mihinkään suuntaan... No jos kuitenkin jossain vaiheessa vaikka viestiä laittais.
Ollaan monina öinä menty tosi myöhään nukkumaan, ja samallain aamul, okei päiväl, ollaan herätty tosi myöhään sitte. Sovittiin että tämän viikon aikana, ennen perjantaita jokin aamu yritetään herätä ajoissa niin että vuodenvaihteen tarjoilut tms ehditään kaupasta hakea kävellen niin että ollaan viimeistään 12 takas kotona.
Musta tuntuu että tää 'loma' on yhtä pitkää sunnuntaita. Ollaanhan me toki vähän käyty istumassa, ja kotona otettu, ja tää aamuyöhön asti valvominen eroaa sunnuntaista mutta niin. Tavallaan odotan paluuta arkeen, vaikka tavallaan se ei välttämättä mun kohdalla silti muuta mitään, paitsi aikasin heräämiset ja nukkumaanmenot.
Olen eilen selannut niin paljon valokuvablogeja, että itselläkin olisi kamala into tarttua kameraan. Mutta toisaalta sekin tuntuu turhalta. Niin kauan kun ulkona on tommosta inhottavaa, ei siellä huvita kuvata, eikä sieltä saa kuvia jotka minua miellyttäisi, jolloin koko yritys vaan alkaisi turhauttaa... Jalusta kun olisi, niin voisi ehkä ajatellakin. Tulis kesä nyt vaan vauhdilla niin ei tuon kamerankaan tarvitsi vähän väliä pölyttyä kassissaan.
Juteltiin yöllä kävellessä joenvartta jotakin matkustelusta. Lähinnä sillä että tää lomailu on tylsää kun ei tunnu lomalta kun tämä oleilu on pelkkää oleilua. Kaikki kiva mitä voisi tehdä tarvitsee rahaa tai muutenvaan ei innosta, jollain tapaa päädyttiin fantasioimaan road tripistä koko Suomen ympäri, ja junamatkailusta ympäri Eurooppaa. Kumpikaan meistä kun ei erityisemmin ole mitään aurinkomatkaihmisiä ja matkasta saisi irti enenpi autoillen / junaillen kuin lentokoneella matkaten.
Mua toisaalta aika suuresti ärsyttää taas kaikki, mutta jotenkin musta tuntuu omaa blogia silmäillessä että tästäkin blogista on tullut aika nega, vaikka alkuun oli tarkotus tänne huonoinakin päivinä keksiä jotain positiivista jokaiselle päivälle...
Nnoh, mitähän tälle päivälle olis positiivista.... Ah, olen suht myöhään saanut nukkua, melkein jopa pirteänä herännyt kun alakerrasta huudeltiin että jos noustaan nyt, saadaan kupilliset cappucinoa. No noustiin ylös. Oli herkkua <3 . Mitäs muuta.... Söin niin hyvää ruokaa että tekisi mieli vaan syödä lisää vaikka nälkä meni jo. ( toisaalta tää on myös vähän nega, koska haluan näyttää vuoden vaihteen hyvältä niissä vaatteissa mitä mukaani olen ottanut, ja tästä jos turvotaan, on pakko vaihtaa suunnitelmia ). Päivät taitaa pikkuhiljaa olla jo ihan pikkasen valoisampia ? Kello tulee kuitenkin jo neljä, ja vielä ei ole pimeää. Riittääkö tää, joko saa valittaa ?
Hell yeah.
Ensinnäkin. Toisesta paikasta vastatiin ' tällä kertaa valinta ei osunut sinuun ', no toisaalta, en kyllä olettanutkaan. Toisesta edelleen odotellaan vastausta mutta ei ole toiveet korkeella, paljon helpommin pettymyksen käsittelee kun kielteinen vastaus ei tule yllätyksenä ja myönteinen yllättää mukavasti.
Sitte uv. Meillä on pieniä suunnitelmia, ja tavallaan uskon että miten tahansa menee ni meillä on hauskaa.. Ainahan meillä on, kaikesta huolimatta. Kuitenkin. Vähän ehti yhdestä tietystä suunnitelmasta yllättyä, josta olisi pitänyt eilen kuulua soittoa että päästäis sopii enenpi, mutta kun soittoa ei tullut, luulen että mua alkaa vähän epäillyttää koko sopimus / suunnitelma... itsehän en soita siksi koska minun osin suunnitelma ei ole muuttunut mihinkään suuntaan... No jos kuitenkin jossain vaiheessa vaikka viestiä laittais.
Ollaan monina öinä menty tosi myöhään nukkumaan, ja samallain aamul, okei päiväl, ollaan herätty tosi myöhään sitte. Sovittiin että tämän viikon aikana, ennen perjantaita jokin aamu yritetään herätä ajoissa niin että vuodenvaihteen tarjoilut tms ehditään kaupasta hakea kävellen niin että ollaan viimeistään 12 takas kotona.
Musta tuntuu että tää 'loma' on yhtä pitkää sunnuntaita. Ollaanhan me toki vähän käyty istumassa, ja kotona otettu, ja tää aamuyöhön asti valvominen eroaa sunnuntaista mutta niin. Tavallaan odotan paluuta arkeen, vaikka tavallaan se ei välttämättä mun kohdalla silti muuta mitään, paitsi aikasin heräämiset ja nukkumaanmenot.
Olen eilen selannut niin paljon valokuvablogeja, että itselläkin olisi kamala into tarttua kameraan. Mutta toisaalta sekin tuntuu turhalta. Niin kauan kun ulkona on tommosta inhottavaa, ei siellä huvita kuvata, eikä sieltä saa kuvia jotka minua miellyttäisi, jolloin koko yritys vaan alkaisi turhauttaa... Jalusta kun olisi, niin voisi ehkä ajatellakin. Tulis kesä nyt vaan vauhdilla niin ei tuon kamerankaan tarvitsi vähän väliä pölyttyä kassissaan.
Juteltiin yöllä kävellessä joenvartta jotakin matkustelusta. Lähinnä sillä että tää lomailu on tylsää kun ei tunnu lomalta kun tämä oleilu on pelkkää oleilua. Kaikki kiva mitä voisi tehdä tarvitsee rahaa tai muutenvaan ei innosta, jollain tapaa päädyttiin fantasioimaan road tripistä koko Suomen ympäri, ja junamatkailusta ympäri Eurooppaa. Kumpikaan meistä kun ei erityisemmin ole mitään aurinkomatkaihmisiä ja matkasta saisi irti enenpi autoillen / junaillen kuin lentokoneella matkaten.
27.12.2010
alkoholia.
Ihme keksintö oli illalla about 22 aikaan lähteä yhdelle. Ja mukava oli kyllä tuolla lumessa tarpoa turhaan ensin ostarille, ja huomata että siellä paikat ei olekaan kuin yhteentoista auki, ja sit lisää tarpomista takasin päin kun muistettiin että isompi paikka ostarista poispäin on auki vaikka kuinka kauan.
Mukavaa kyllä oli mutta huomasi kyllä asiakaskunnasta että muutkin ajatelleet meidän tavoin.
Kello olikin sitten paljon kun tultiin takas kotiin... Oisko lähelle 3 melkein kun meillä oli ruoat lautasella ja tepasteltiin ylös katsomaan ruoan kanssa sarjaa.
Nyt voisi lievästi sanoa ehkä että väsyttää.
Käytiin muuten aattona samalla kun haudalla käytiin, vilkasemassa honkkarin raunioita. Nyt hetki sitten luin uutisen että vieläkin kytee. Karua.
Mukavaa kyllä oli mutta huomasi kyllä asiakaskunnasta että muutkin ajatelleet meidän tavoin.
Kello olikin sitten paljon kun tultiin takas kotiin... Oisko lähelle 3 melkein kun meillä oli ruoat lautasella ja tepasteltiin ylös katsomaan ruoan kanssa sarjaa.
Nyt voisi lievästi sanoa ehkä että väsyttää.
Käytiin muuten aattona samalla kun haudalla käytiin, vilkasemassa honkkarin raunioita. Nyt hetki sitten luin uutisen että vieläkin kytee. Karua.
26.12.2010
kotkan meripäivät 2010
Ah, nyt voi kai jo sanoa että joulu on oikeasti ohi.
Sit enää uv, ja voi alkaa oottelee kesää ! <3
Selasin blogia tuossa joka herätti mun innon taas, ja kun vasta talvella olen tätä alkanut kirjoittaa, mun tekisi mieli kirjoittaa tänne meripäivistä.... Kesä kohta lähestyy ni ihan sallittavaahan se ois, eikö ?
Oon tainnu ensimmäisillä Kotkan Meripäivillä olla ehkä 2004 ? muistankohan oikein... Eli 6v sitten. Silloisen poikaystäväni kanssa käytiin katsomassa paraati, ja kiertelemässä tivolissa pikkasen... Vähän taidettiin varmaankin osallistua johonkin juttuihin kun muistan voittaneeni sieltä jotain. Ah ja silloin muuten ostin sieltä sellaisen tekstipaidan ' kiltti tyttö pahat mielessä ' :'D .. Alaikäisiä kun vielä oltiin, taidettiin melko ajoissa kotiutua.
Seuraavana vuonna skipattiin paraati ja mentiin vaan tivoliin pyörimään. En osaa laskea minkä ikäinen olen ollut mutta oletettavasti ehtinyt täyttää 18, kun poikaystävän isä tarjosi silloin ravintolalaivassa siiderin. Silloin taidettiin ihan myöhään asti olla kun vasta sitten isän kanssa matkattiin kotiin, ja sainpa muuten ruusun <3 Kauheasti ei muistikuvia muuten tältäkään vuodelta.
Sitten seuraava reissu Kotkaan onkin ollut vasta 2008 (?) Ensin keväällä vähän kiertelee, sitten kesämmällä ihan hotelliin asti. Voi Seurahuone, ja Fransmanni <3 Ja siitä vuodesta eteenpäin vähintään kerran joka vuos käyty.
Tämän vuoden meripäivillekin päästiin, ja koska noista aikasemman vuoden meripäivistä ei minulla ole kuvia tallessa, piti tämän vuoden päivistä näpsiä senkin edestä !
Kiinalaiseen päädyttiin. Sovittiin että jos sattuu illalla vielä iskee nälkä, ni sitten käydään hakee pitsa ja mennään Picnicille sen kanssa. Kuitenkin suunnitelmana oli pysyä niin myöhään kun vain jaksettiin... Kuitenkin huomio, viimeinen iltabussi lähtee kahdeksan aikaan, ja ensimmäinen aamubussi neljän aikaan.
Vähän sitten vielä viiniä. Ruoan kera meni punkkua ( josta loput napattiin pulloon mukaan... Oltiinhan me koko pullosta kuitenkin maksettu ). mansikkaviiniä taisi olla hieman vielä, ja ihan ei ehditty kaupasta hakee lisää juotavaa... tästä hetkestä melko pian jatkettiin kairoon. jonka vuoksi kuvat loppuu tähän. ( plus sit tietty aamulla vähän mitä viel bussissa napsi, mutta muistaakseni ne eivät ole kovin julkaisukelpoisia.
kairosta käytiin vähän vielä uimassa, autolla kun kerta päästiin, ja sitten oli pakko se seura feidata, ja mentiin linjikselle odottelemaan että aika kuluu... matkalla kuitenkin saatiin kutsuja speedopojilta uimaan, jotka siinä vaiheessa oli pakko torjua kun väsy ja pienoinen kylmä alkoi iskee.
bussimatka meni suurilta osin nukkuen ja rentoa musiikkia.
koko reissu ei ollut ihan niin täydellinen kuin voisi kuvitella, matkaan ehti sattua melko paljon ikävääkin, jonka vuoksi päätettiin että vuoden 2011 meripäivistä tulee vielä paremmat mikäli sinne pääsee.
Sit enää uv, ja voi alkaa oottelee kesää ! <3
Selasin blogia tuossa joka herätti mun innon taas, ja kun vasta talvella olen tätä alkanut kirjoittaa, mun tekisi mieli kirjoittaa tänne meripäivistä.... Kesä kohta lähestyy ni ihan sallittavaahan se ois, eikö ?
Oon tainnu ensimmäisillä Kotkan Meripäivillä olla ehkä 2004 ? muistankohan oikein... Eli 6v sitten. Silloisen poikaystäväni kanssa käytiin katsomassa paraati, ja kiertelemässä tivolissa pikkasen... Vähän taidettiin varmaankin osallistua johonkin juttuihin kun muistan voittaneeni sieltä jotain. Ah ja silloin muuten ostin sieltä sellaisen tekstipaidan ' kiltti tyttö pahat mielessä ' :'D .. Alaikäisiä kun vielä oltiin, taidettiin melko ajoissa kotiutua.
Seuraavana vuonna skipattiin paraati ja mentiin vaan tivoliin pyörimään. En osaa laskea minkä ikäinen olen ollut mutta oletettavasti ehtinyt täyttää 18, kun poikaystävän isä tarjosi silloin ravintolalaivassa siiderin. Silloin taidettiin ihan myöhään asti olla kun vasta sitten isän kanssa matkattiin kotiin, ja sainpa muuten ruusun <3 Kauheasti ei muistikuvia muuten tältäkään vuodelta.
Sitten seuraava reissu Kotkaan onkin ollut vasta 2008 (?) Ensin keväällä vähän kiertelee, sitten kesämmällä ihan hotelliin asti. Voi Seurahuone, ja Fransmanni <3 Ja siitä vuodesta eteenpäin vähintään kerran joka vuos käyty.
Tämän vuoden meripäivillekin päästiin, ja koska noista aikasemman vuoden meripäivistä ei minulla ole kuvia tallessa, piti tämän vuoden päivistä näpsiä senkin edestä !
Torstaipäivä taisi olla paraati. Siitä hyvästä sain duunista lähteä pari tuntia aikasemmin että ehdittiin hyvin suoraan duunista Kotkaan katsomaan paraatia. Juuri loistavasti Kotkassa oltiin kai kymmentä vaille kuusi, että suoraan katsomaan kadun vierestä sopiva paikka mihin 'parkkeerataan', kaivetaan kamerat, ja korkataan skumppa.
Koska Kotkasta lähtee typerästi Kahdeksan aikaan viimeinen bussi Helsinkiin, ehdittiin vain tunnin verran paraatin jälkeen kierrellä vähän kuvaamassa, syömässä jäätelöt ja ottamassa Sapokassa yhdet siiderit, että ehdittiin vielä samana iltana takas Helsinkiin... Perjantaihan oli duunipäivä.
Lauantaiaamuna palattiin Kotkaan. Taisi olla toka(?) bussi jolla tultiin, eli kello kai ollut jotain about 10 kun ollaan oltu Kotkassa. Aamupalatarpeet käytiin ostamassa, ja sit Sapokkaan aamupalalle. Matkalla törmättiin ulkopaikkakuntalaiseen mieheen joka meiltä pyysi neuvoa ( en muista mikä oli paikan nimi ), ja ihmetteli kun sanottiin että ollaan menossa nyt aamupalalle, että sitä ennen pää ei toimi.
Perjantai oli mun vika päivä duunissa, joten läksiäislahjaksi sain pullon Fresitaa... Joka siis tottakai lähti reissuun mukaan ! Aamupalan jälkeen kävellessä tuli senverran lämmin että päätettiin suoraan suunnata etsimään loistopaikka korkata kuohuva. Loistopaikka löytyi Ohoyn yltä, jossa parin fresita-lasillisen verran ehdittiin istua kunnes taas jatkettiin matkaa. ( ei oltu tarpeeksi ajoissa liikenteessä niin että oltaisi voitu hotelli hoitaa, niin kaikki liikkuminen piti mahduttaa torstain paraatiin, ja lauantaille )
Näköjään ehdittiin muutamia hetkiä ihan vaan istuakin. Tässä vaiheessa näyttäisi Fresita olevan tyhjä, ja leirissämme on toki myös mansikkaviiniä ja suolakeksejä. Pienimuotoinen viinipicnic. ( kukkapäinen neito onhan siis matkaseurani <3 )
Seuraava suunta oli tivoli. Ja mansikkaviini oli mukana. ( jossain vaiheessa ilmeisesti mennyt aika sekaisin kun osa tivolikuvista on pimeässä ja osa valoisassa. mutta kun päätä vähän kaivelee selkenee syy. ennen kiinalaista käytiin kahdestaan tivolissa, silloin oli vielä valoisaa. kiinalaisessa ollessa saatiin helsingistä puhelua että meille tulee seuraa, ilonpilaajia. ja ennen kairoa käytiin tivolissa sitten vielä vähän laitteissa. )
Ennen kuin ilta ehti pimetä, oli pakko löytää lisää picnicpaikkoja. Seurassamme istui pari kouvolalaista tässä vaiheessa ja mukava oli rupatella kunnes nälkä alkoi hiipiä niin että piti alkaa päättämään Erkanin ja Kiinalaisen välillä.
( ja tää muuten on jo aamua kun odotellaan bussia )
kairosta käytiin vähän vielä uimassa, autolla kun kerta päästiin, ja sitten oli pakko se seura feidata, ja mentiin linjikselle odottelemaan että aika kuluu... matkalla kuitenkin saatiin kutsuja speedopojilta uimaan, jotka siinä vaiheessa oli pakko torjua kun väsy ja pienoinen kylmä alkoi iskee.
koko reissu ei ollut ihan niin täydellinen kuin voisi kuvitella, matkaan ehti sattua melko paljon ikävääkin, jonka vuoksi päätettiin että vuoden 2011 meripäivistä tulee vielä paremmat mikäli sinne pääsee.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)